Taide ja kulttuuri tukevat elämänhallintaa

Taiteella on vaikutuksia terveyden edistämisessä, psyykkisten ja fyysisten sairauksien sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, samoin akuuttien ja kroonistuneiden sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Taiteen avulla voidaan tukea ihmisen merkityksellistä elämää ja elämänhallintaa.

Taide on lääketiedettä parhaimmillaan.
– Shaun McNiff

Shaun McNiff on tunnettu taiteen ja luovien menetelmien puolestapuhuja. Hän on emeritusprofessori, joka on kirjoittanut useita kiroja, pitänyt taidenäyttelyitä, luennoinut ja opettanut kaikkialla maailmassa ja saanut useita kunnianosoituksia ja palkintoja, mukaan lukien Journal of Applied Arts and Health -lehden elämäntyöpalkinto ja American Art Therapy Associationin kunniajäsenpalkinto. McNiffin mukaan taide on lääketiedettä parhaimmillaan.

Taiteen ihmeeseen ja mysteerin on hyvä luottaa. Taiteen vaikutuksista puhuttaessa on kuitenkin tukeuduttava tutkimustietoon, ei oletuksiin, ja on tärkeää, että tieteen avulla pystytään vahvistamaan luottamusta taiteeseen.

Taiteen terveysvaikutuksista onkin viime vuosina julkaistu runsaasti tietoa. Aihetta selvittää Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 2019 julkaisema raportti, joka sisältää yli 200 kirjallisuuskatsausta ja analysoi yli 3 000 alan tutkimusta. Raportissa taiteelle annetaan itseisarvo, joka tuottaa sekä tekijälle että kokijalle esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, mielikuvia ja uutta luovia oivalluksia.

WHO:n raportissa taide on jaettu viiteen kategoriaan: 1) esittävään taiteeseen, kuten musiikkiin ja tanssiin 2) visuaalisiin taiteisiin, designiin ja käsityöhön 3) kirjallisuuteen, kirjoittamiseen ja lukemiseen 4) käynteihin kulttuuritapahtumissa ja museoissa sekä 5) digitaaliseen ja elektroniseen taiteeseen.

Mitä on kulttuurihyvinvointi

Kun puhutaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, ja laajemmin ihmisten kulttuurisista oikeuksista, voidaan käyttää suomenkieliseksi kattokäsitteeksi vakiintunutta termiä kulttuurihyvinvointi. UNESCO määritelmän mukaan kulttuuri on yhteiskunnan tai ihmisryhmän henkisten, aineellisten, älyllisten ja emotionaalisten ominaisuuksien koostumus, ja se sisältää taiteiden ja kirjallisuuden lisäksi elintavat, yhteiselämän, arvojärjestelmät, traditiot ja uskomukset. Kulttuurihyvinvoinnin käsikirjan mukaan hyvinvoinnin kahdeksan ulottuvuutta ovat 1) elämän mielekkyys ja tarkoitus 2) ihmetyksen ja hämmästyksen kokemukset 3) kokonaisuus ja kuuluminen 4) henkinen joustavuus 5) sisäinen rauha 6) toivo ja optimismi 7) usko ja 8) henkinen yhteys.

Neurologian dosentti, kirjailija Markku T. Hyyppä (2023) toteaa Duodecim terveyskirjaston kirjoituksessaan Kulttuuri ja terveys, että koko Suomen kansaa edustavat tutkimukset osoittavat kulttuuria harrastavien ihmisten elävän keskimäärin vähintään kolme vuotta pitempään kuin vähän kulttuuria harrastavat ihmiset. Muutkin laajat väestötutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen. Taide ja kulttuuri ovat merkittäviä terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä.

Hyyppä nostaa kirjoituksessaan esiin tärkeän kysymyksen: ”Kun kulttuurin ja taiteen myönteinen vaikutus terveyteen on kansainvälisesti (ja kansallisesti) todennettu, sopii kysyä, miksi kulttuurin ja kulttuuriharrastusten terveellisyyttä ei korosteta terveyspolitiikassamme.”

Vitamiinipillereitä popsivista, hikilenkkejä juoksevista ja epätoivoisesti laihduttavista kansalaisista kulttuuriharrastusten myönteinen vaikutus eloonjäämiseen voi tuntua yllättävältä. Sosiaalis-kulttuurinen pääoma pidentää ikää tehokkaammin kuin laihduttaminen tai kuntoilu, ja lenkillekin kannattaisi lähteä porukalla.
– Markku T. Hyyppä

Taiteen tekeminen ja kokeminen kannattaa

Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat monet tekijät. Taiteen hyvinvointivaikutukset voidaan jakaa ennaltaehkäisevään ja hoitovaiheen toiminnan tuottamiin tuloksiin. Tulokset vahvistavat sitä, että ennaltaehkäisevään toimintaan pitää panostaa, sillä se vaikuttaa laaja-alaisesti eri väestöryhmiin ja talouteen.

Taideosallistuminen vaikuttaa terveyteen monikanavaisesti. Taiteen tekemiseen ja kokemiseen liittyy terveyden kannalta oleellisia osatekijöitä, kuten esimerkiksi aistien aktivointi, mielikuvituksen käyttö, tunteiden herättäminen, kognitiivinen stimulaatio, sosiaalinen vuorovaikutus ja fyysinen toiminta.

Nämä osatekijät voivat saada aikaan erilaisia psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä vasteita. Psykologisia vasteita ovat esimerkiksi parantunut tunteiden säätely, minäpystyvyyden vahvistuminen ja selviytymiskeinojen kehittyminen. Fysiologisia vasteita ovat esimerkiksi tehostettu immuunitoiminta, korkeampi sydän- ja verisuonireaktiivisuus ja matalampi stressihormonivaste. Sosiaalisia vasteita puolestaan ovat muun muassa yksinäisyyden ja eristyneisyyden väheneminen sekä sosiaalisen tuen lisääntyminen. Käyttäytymiseen liittyviä vasteita ovat muun muassa liikunnan lisääntyminen, terveellisemmät elämäntavat ja erilaisten taitojen kehittyminen.

Miten taide on vaikuttanut sinuun?

Taiteella on kiistatta hyvinvointivaikutuksia, mutta on hyvä huomioida, että taide voi aiheuttaa myös pahoinvointia. Taidetta käytetään propagandan välineenä, sen avulla manipuloidaan ja se voi olla ideologinen työkalu tai jopa kidutusmenetelmä.

Monet ovat kuitenkin onnistuneet taiteen avulla jäsentelemään omia kokemuksiaan ja eheytymään. ”Tuo lääkkeeksi runouden taide, jotta hetkeen ei tuska tuntuisi”, lausui kreikkalainen runoilija Konstantínos Kaváfis aikanaan.

Ehkä olet itse saanut lohtua kipuihin Eeva Kilven runoja lukemalla, maalannut vaikeasti sanoitettavasta kokemuksestasi taulun tai saanut sisäistä rauhaa sukkia neulomalla.

”Ihminen on muutakin kuin nivelet”, sanottiin eräässä Suomen Nivelyhdistyksen kyselyn palautteessakin pari vuotta sitten. Seuraavassa Niveltieto-lehdessä (1/2025) kerrotaan lisää nivelrikkoa sairastavien ihmisten kokemuksista taiteen vaikutuksesta hyvinvointiin.

Taideterapia on tutkittu ja tuloksellinen hoito- ja kuntoutusmuoto

Taideterapiat Suomessa -sivustolla kerrotaan, että taideterapioilla voidaan tutkitusti saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Taideterapioiden piiriin kuuluvat toiminnalliset luovat terapiat: musiikki- ja kuvataideterapia, tanssi-liiketerapia sekä näitä yhdistävä expressiivinen taideterapia. Luovien terapioiden yhteinen tietopohja on vuorovaikutukseen perustuvassa terapiasuhteessa, kehityspsykologiassa, neurologiassa, luovuudessa sekä taiteen emotionaalisissa, psykologisissa ja sosiaalisissa funktioissa.

Useissa Euroopan maissa, kuten Itävallassa, Iso-Britanniassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa, taideterapia on rekisteröity lailliseksi sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatiksi. Suomessa kuvataide- ja musiikkiterapeutin ja tanssi-liiketerapeutin ammatteja ei ole toistaiseksi säädetty terveydenhuollon nimikesuojatuiksi ammateiksi. Tosin meilläkin taideterapioiden vakiintunut asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnustettu jo kauan sitten. Taideterapioiden sovellusalueisiin kuuluvat muun muassa psykiatria, geriatria ja päihteisiin, työuupumukseen sekä kipuun liittyvät ongelmat.

Lue lisää:
Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia – Lääkärilehti