Nivelrikko ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan on erityyppisiä nivelrikkoja. Tulevaisuudessa on tärkeää, että eri nivelrikkotyypit voidaan tunnistaa ja luokitella. Näin niihin voidaan kehittää entistä paremmin tehoavia lääkkeitä.
Professori Simo Saarakkala avasi Suomen Nivelyhdistyksen webinaarissa marraskuussa 2021 nivelrikon monikirjoista sairaustyypitystä uusimman tutkimustiedon valossa. Saarakkalan mukaan haasteena on edelleen, että kun tehokasta hoitoa ei ole, on helppo kuitata vaivat pelkkänä kulumana.
– Jos ei lue tai seuraa uusinta tutkimuskirjallisuutta, jää tähän näkemykseen helposti kiinni. Saarakkala oi vertauskohdaksi diabeteksen, jossa on ykkös- ja kakkostyypin lisäksi välityyppejä, jotka eivät sovi kumpaankaan kategoriaan.
– Ja syöpätutkimuksessa ollaan siinä, että syöpätyyppeihin on olemassa täsmähoitoja, jotka toimivat juuri kyseisessä syöpätyypissä hyvin. Tämänkaltaista tietoa pitäisi saada myös nivelrikkopuolelle, Saarakkala sanoo.
Eri syistä johtuvia vaivoja
Simo Saarakkalan mukaan on olemassa ensinnäkin ikääntymiseen liittyvä fenotyyppi.
– Ikääntymisen myötä nivelissä tapahtuu muutoksia, jotka eivät välttämättä ole nivelrikkoa.
On myös traumasta eli vammasta johtuva tyyppi, kolmanneksi nivelrustosta tai luusta lähtöisin oleva tyyppi.
– On lisäksi metabolinen fenotyyppi, jolla on yhteys metaboliseen oireyhtymään. Polvien nivelien kohdalla on usein kyse kuormituksesta, mutta metabolinen fenotyyppi voi aiheuttaa nivelrikkoa esimerkiksi sormien niveliin, jotka eivät ole olleet kuormituksen kohteena. Näin metabolinen oireyhtymä voi itsessään aiheuttaa nivelrikkoa.
Tulehduspainotteinen fenotyyppi on taas sukua nivelreumalle, sillä siinä on paljon tulehdusta mukana.
– Tämäkin on vain karkea jako. Vielä ei kuitenkaan ole kaikkea ymmärretty ja saatetaan ajatella, että kyse on ruston kulumasairaudesta. Jotkut lääkärit edelleen sanovat, että vaiva on kulumaa ja kuuluu asiaan.
Ei-lääkkeellisiä hoitoja suositaan
Professori Simo Saarakkala puhui webinaarissa myös viime vuosien
tutkimusnäyttöön perustuvista hoitosuosituksista.
– Aika paljon pyritään suosimaan ei-lääkkeellisiä hoitoja. Painonpudotus on kaiken perusta, mutta usein varsin haasteellista. Fysioterapioiden ohessa puhutaan paljon muun muassa joogasta ja taijista. Ne ovat nivelille hyviä liikuntamuotoja, ja niissä on mukana henkinen rentoutuminen. Oireiden ja liikerajoitteiden kanssa on hyvä oppia tulemaan toimeen. Vesijumpasta on jo pitemmältä ajalta hyviä kokemuksia, Saarakkala sanoo.
Usein joudutaan turvautumaan myös lääkkeellisiin hoitoihin.
– Nykyään keskeisenä ovat paikallishoidot, kuten kipugeelit, joita sivellään nivelen pinnalle tai injektiot, joista kortisoni on perinteinen. Lisäksi käytetään normaaleja kipulääkkeitä. Suositus on, ettei lähdetä liikkeelle ”buranakuureilla” vaan hoidetaan paikallisesti niveltä, jolloin tulee vähemmän sivuoireita.
– Tehokkaampiakin kipulääkkeitä käytetään, mutta jos katsoo suosituksia, niin aika nihkeästi opioideihin suhtaudutaan, koska ne vaikuttavat keskushermostoon ja niillä on paljon sivuvaikutuksia ja suuri mahdollisuus lääkeriippuvuuden kehittymiselle.
Saarakkala toteaa, että pyrkimyksenä on, että oireiden kanssa pystyisi elämään.
– Henkinen puoli on tärkeä: ihmistä katsotaan kokonaisuutena. Saarakkalan mukaan suositukset ovat eri puolilla maailmaa hyvin samanlaisia, joten asiantuntijaryhmät ovat päätyneet koko lailla samoihin päätelmiin.
Tähystyksestä ei hyötyä
Jos sairaus on edennyt leikkausta vaativaksi, päädytään tekonivelleikkaukseen.
– Nivelrikossa ei tähystyksestä ole hyötyä. Aiemminhan niveleen ruiskutettiin vettä ja irtomateriaali huuhdeltiin pois. Tutkimusnäyttö kuitenkin on osoittanut,
ettei tästä ole pitempiaikaista hyötyä. Tähystystä ei suositella paitsi tilanteessa, jossa nivelen muissa kudoksissa – nivelkierukassa tai nivelsiteissä – on selkeitä vammoja, jotka voidaan samalla korjata, professori Saarakkala sanoo.
Tekonivelleikkaus on Saarakkalan mukaan nykypäivänä tehokas leikkaus. Mutta se, miksi pyritään pärjäämään pitkälle ilman leikkausta, pohjautuu siihen, että leikkaukset eivät ole riskittömiä ja toisaalta siihen, että tekonivelet eivät kestä määräänsä kauempaa.
