Itsearviointi tärkeää etuushakemuksissa

-Eläkehylyt ovat hankala juttu, ja niitä tulee meidän porukoille aika paljon. Vaarana on pudota köyhyysloukkuun. Myös terveysongelmat voivat lisääntyä, kun prosessit – työkyvyttömyyseläkepäätösten lisäksi esimerkiksi toimeentulotuki- ja asumistukihakemusten päätökset – pitkittyvät, sanoo Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Marja Eronen.

-Eräällä henkilöllä eläkehakuprosessi kesti seitsemän vuotta. Mielestäni pitäisi ottaa uudelleen käyttöön malli, jossa viiden vuoden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen arvioidaan automaattisesti työkykyä tai siis aiempi Elma-hanke (Eläkemahdollisuuksien selvittely) pitäisi ottaa uudelleen käyttöön.

Eläkeasioihin Erosella on käytännön ohje: kannattaa laittaa fysioterapeutin tai fysiatrin lausunto hakemukseen mukaan. – Se lausunto on ollut monesti vaa´ankieliasemassa eläkepäätöstä tehtäessä. Tilannettaan kannattaa lisäksi kuvailla omin sanoin mahdollisimman konkreettisesti. Pitää olla kuvattuna, mitä vajeita on liikeradoissa ja toiminta- ja työkyvyssä, ei vain niin, ettei pääse sängystä ylös.

Toimeentuloasiat ovat rankkoja

Marja Eronen toteaa, että toimeentuloasiat ovat rankkoja asiakkaille. Tuen hakemisessa ja saamisessa on ongelmia. Ulosotossa saattaa olla useita terveyden- ja sosiaalitoimen maksuja.

– Kannatan käytäntöä, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ei siirrettäisi perintätoimistoille eikä ulosottoon. Asiakkaan kanssa pitäisi neuvotella ja laatia maksuaikataulu. Maksuja pitäisi myös voida tarvittaessa alentaa tai jättää perimättä.

Erosta harmittaa, että asiakasmaksulain 11 pykälää ei käytetä juuri ollenkaan. Se mahdollistaisi sote-maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen silloin, kun perheen toimeentulo on vaarassa.

Eronen sanoo, että tutkimuksen mukaan puolet niistä, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, eivät hae tukea Kelasta. – Kannattaa siis selvittää omat mahdollisuudet saada toimeentulotukea!

Perustoimeentulotukea on haettava Kelasta, sillä vaikka saisi kielteisen päätöksen, on tämä hakemus tehtävä ennen kuin hakee kunnasta täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea voi hakea myös silmälasien ja proteesien hankkimiseen ja vaikkapa hampaiden hoitoon.

– Seurakunnan diakonityökin yleensä edellyttää, että ensin on haettu perustoimeentulotukea – vaikka Kelan päätös sitten olisikin kielteinen.

-Kannattaa Kelan hakemuksen lisätietoihin laittaa, että pyydän siirtämään toimeentulotukihakemuksen liitteineen kunnan sosiaalitoimeen täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukihakemusta varten, Marja Eronen neuvoo.

Ja sitten tärkeä ohje: vippejä ei pidä käyttää laskujen maksamiseen. Niitä ei katsota toimeentulohakemuksen yhteydessä menoiksi vaan päinvastoin tuloiksi. Eikä niitä hyväksytä menoiksi takaisinmaksunkaan yhteydessä.

Tukien viidakko on melkoinen

Marja Eronen muistuttaa asumistuen hakemisesta.

– Myös omakotitaloon ja omistusasuntoon on mahdollista saada asumistukea. Jos asumistuki on myönnetty vuodeksi, pitää itse hakea tuki seuraavaksi vuodeksi. Ei pidä odottaa, että tuki on päättynyt, vaan hakemus on tehtävä hyvissä ajoin, esimerkiksi kolme kuukautta ennen kuin tuki päättyy, ettei tuki katkea, Eronen kertoo.

Erilaisia sosiaaliturvaetuuksia on Suomessa satakunta. ”Viidakko” on melko monimutkainen. Kelan etuuksien myöntämisperusteista pääsee perille Kelan etuusohjeista (https://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet), yksistään Kelan toimeentulotuen etuusohjeet ovat laajuudeltaan 258 sivua.

Marja Eronen sanoo, että esimerkiksi vaikeavammaisen vammaispalvelukuljetuksia (18 yhdensuuntaista matkaa) ja henkilökohtaista avustajaa ei aina osata hakea. Niitä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Myös vaikeavammaisen asunnon muutostöihin (ei peruskorjauksiin) tai kotiin hankittaviin koneisiin voi hakea tukea, samoin auton hankkimiskuluihin – silloin kun vaikeavammainen tarvitsee autoa opiskeluun tai työhön. Apuvälineistäkin Marja Eronen osaa neuvoa.

-Henkilökohtaisen avun hakemiseen olen kehittänyt oman lomakkeeni. Siinä voi itse arvioida, paljonko tarvitsee apua kotona tai kodin ulkopuolella. Kelallakin on itsearviointiin IPA-lomake ja pisteytyslomake, joita kannattaa käyttää. Täytetty lomake toimii myös hyvin muistin apuvälineenä, kun kunnasta tullaan kotiin arvioimaan tilannetta. IPA-lomakkeita voi käyttää myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteenä.

Monisairaan pyydettävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Sosiologiksi aikoinaan valmistunut Marja Eronen on hyvin kokenut sosiaaliturvan asiantuntija; hän on mm. hoitanut aihepiiriä yli 40 vuotta eri yhdistyksissä. Yksi iso saavutus on, että Kelan valtakunnalliset etuusohjeet saatiin nettiin yhden radio-ohjelman ansiosta.

-Minulta voi kysellä asioita laajalta sektorilta. Minulla on hyvät yhteydet muihin järjestöihin, ja kaikki kysymykset saadaan kyllä selväksi.

Esimerkiksi hoitotakuupolut ovat Eroselle tuttuja. Hän muistuttaa, että monisairaan on pyydettävä hoito-, tutkimus- ja kuntoutussuunnitelma, ettei jää tyhjän päälle eläkkeelle siirryttyään tai työttömänä. Esimerkiksi fysiatrian klinikalle kannattaa tarvittaessa pyytää lähete, siitä voi olla apua.

-Kiputilat ovat yksi pulma: jos ne eivät ole hallinnassa, aiheutuu suuria ongelmia. Terveyskeskuksesta pitää pyytää kipuklinikalle lähete, jos kivunhoito ei ole hoidossa.

Marja Eronen tuntee myös työelämässä olevien sosiaaliturva-asioita. Hän muun muassa toimi kaksi vuotta asiantuntijana osatyökykyisten työelämäprojektissa.

– Ja nämä asiat ovat lähellä sydäntäni, niin myös nuorten pitkäaikaissairaiden tulevaisuuden tukeminen. Olen ollut 15 vuotta mukana kirjoittamassa järjestöjen yhteistä Sosiaaliturvaopasta (https://sosiaaliturvaopas.fi/) ja erikseen Sosiaaliturvan tarkistuslistaa, joka löytyy oppaan Materiaalit-osiosta. Niistä löytyy paljon näihinkin asioihin kattavaa helppolukuista tietoa.

Hakemus Marjalle etukäteen kommentoitavaksi

Marja Eroseen voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Hän kannustaa lähettämään etuushakemuksen itselleen etukäteen luettavaksi. Se tosin edellyttää älykännykkää tai skanneria, joilla hakemus voidaan valokuvata tai skannata lähetettäväksi.

-Kirjastossa pääsee käyttämään koneita, jos sellaiseen ei muuten ole pääsyä. Ja jos tulee johonkin hakemukseen hylky, voi minuun olla heti yhteydessä, ei tarvitse odottaa soittoaikaa.

Ja lopuksi iloinen uutinen: 68+-ikäisille on tarjolla Kelan tules-kuntoutusta!

-Itsekin olen päässyt tällaiseen kuntoutukseen, ja olen tyytyväinen asiakas. Innostan hakemaan!

Marja Eronen neuvoo kirjaamaan kuntoutushakemuksen yhteyteen kolme konkreettista tavoitetta, joita tavoittelee kuntoutuksella. Sitten hakemus viedään omalle lääkärille/ terveyskeskuslääkärille ja sen yhteyteen pyydetään lääkärinlausunto.

Marja Eronen
puh. 044 277 6633, maanantaisin klo 16–19
marjairmeli.eronen@gmail.com

Marja Eronen on erikoistunut terveys- ja vammaissosiologiaan. Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntijana hän aloitti vuonna 2012.