”Erään kongressin luentojen jälkeen puhuin unitutkijan kanssa siitä, mikä on elämän kannalta tärkein kivun noidankehään osatekijöistä. Totesimme, että kivun kanssa pystyy yleensä elämään, samoin ahdistuksen, mutta uni on kaikista tärkein”, sanoo professori Eija Kalso Helsingin yliopistosta.
-Uni on fundamentaalinen, perustavaa laatua oleva asia myös kivun osalta. Kaksi kolmasosaa Helsingin yliopistollisen sairaalan kipuklinikan potilaista kärsii merkittävistä unihäiriöistä, professori Eija Kalso kertoo.
-Unen rooli on viime vuosia lukuun ottamatta jäänyt kroonisissa sairauksissa ja niiden tutkimuksessa liian vähälle huomiolle. Asian oivaltaminen laittoi esimerkiksi minut konkreettisesti muuttamaan elintapojani.
Eija Kalson mukaan pitkään ajateltiin, että kipu häiritsee unta. Sittemmin on tehty tutkimuksia, joista käy ilmi, että univaje herkistää kivulle. Unihäiriö puolestaan altistaa kivun voimistumiselle ja laajenemiselle.
-Hyvä uutinen on, että jos potilaan uni saadaan paremmaksi, vähenee myös kipu. Unihäiriön hoitaminen on täten osa kivun hoitoa.
Kalso muistuttaa, että uniongelmien lisäksi kipupotilailla on usein muitakin liitännäissairauksia, jotka tulee huomioida. Tämä edellyttää potilaan ongelmien selvittämistä ja niihin vaikuttamista.
-Kivun hoitaminen ”yhdellä lääkkeellä” on harvoin ratkaisu monisyiseen ongelmaan.
Tärkeää on huomioida myös pitkäaikaisten kipulääkkeiden vaikutukset uneen.
-Vahvoilla opioideilla, kuten morfiinilla, voi pitkään käyttämällä särkeä unen rakenteen. On tarkkaan mietittävä, mitkä kivun hoidon lääkkeet ovat pitkään käytettyinä unen kannalta hyviä ja mitkä huonoja.
Uni on Kalson mukaan mielenkiintoinen, mutta yhä vaikeasti lähestyttävä alue. Yksi tärkeä näkökulma on unen aikainen aivojen puhdistuminen, joka toimii tehokkaimmin syvän unen aikana.
-Näyttöä on, että jos syvän unen aikaista aivojen puhdistumista ei tapahdu, kerääntyy aivotoiminnan jäteaineita, jotka voivat edistää aivojen tulehdusta ja edesauttaa esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä.
-Toinen tärkeä asia on tunteiden, muistiin painamisen ja oppimisen kannalta tärkeä vilkeuni.
Evoluutio ja nykyaika
Akuutti kipu on professori Eija Kalson mukaan evoluution näkökulmasta suoja-aisti. Jotta oppisimme välttämään ruumille ja mielelle vahingollisia tapahtumia, pitää niiden olla pelottavia. Pelko ja kipu kulkevat käsi kädessä. Pelko ja ahdistus ovat keskeinen yhdistelmä myös pitkittyvässä kivussa. Tällöin kivun pelko ei kuitenkaan enää palvele alkuperäistä tarkoitustaan, vaan siitä muodostuu kivusta kuntoutumisen este.
-Ihmisen perusrakenne on jokaisella ihmisellä omanlaisensa, ja toiset ovat peruspiirteidensä pohjalta ahdistusherkempiä kuin toiset.
-Kun on ahdistunut ja huolestunut ja pelkää jotakin, ei pysty nukahtamaan ja unihäiriö pahenee. Sen seurauksena paikallinen kipu voi voimistua ja laajentua. Kun nukkuu huonosti ja on kipua, nukkuu yhä huonommin ja ahdistuu entistä enemmän. Tämä noidankehä voi myös alkaa tuottaa masennusta.
Myös korkea elopaino ja hiljainen tulehdus liittyvät Kalson mukaan krooniseen kipuun.
Myös nuorilla pitkittyviä kipuja
Professori Eija Kalso on kiinnostunut evoluutiosta ja toteaa, että evoluutiolla on ollut pitkä aika muokata ihmistä.
-Kun ajatellaan, kuinka rajuja muutokset ihmisen elämässä ovat 50–100 viime vuoden aikana olleet, on ristiriita siinä, miten nykyisin elämme ja miten meidät on ohjelmoitu elämään.
-70-vuotiaista kolmanneksella on päivittäistä tai jatkuvaa hoitoa vaativaa kipua. Erittäin huolestuttavaa on, että myös lapsilla ja nuorilla on pitkittyviä kipuja. Esimerkiksi nuoren uniongelma pitäisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettei se pääse edistämään pitkittyvien kipujen syntyä. Olenkin iloinen siitä, että HUSin Lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus on lähtenyt tekemään yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa.
Monialaista ja -ammatillista hoitoa
Kroonisen kivun hoito perustuu tänä päivänä pitkälti biopsykososiaaliseen malliin. Kyse on monialaisesta ja -ammatillisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Koska krooninen kipu on suuri kansanterveydellinen ongelma, on perusterveydenhuollolla tämän hoidossa keskeinen asema. Harvalla terveyskeskuksella on kuitenkaan resursseja näiden potilaiden hoitoon. Hyksin kipuklinikan kipupotilaille tarkoitetun hoidon tasoista hoitoa ei muualla maassa vielä juurikaan saa.
-Paljon voidaan kuitenkin tehdä jo perusterveydenhuollossa. Kiputilasta riippuen lääkkeillä on edelleen sijansa – erityisesti hoidon alkuvaiheessa, jotta kipu lievittyisi sen verran, että potilaalla olisi omaan työskentelyyn voimia. Potilas on keskiössä ja hänet on saatava mukaan toipumisprosessiin, muuten ei onnistuta.
-Esimerkiksi psykologin rooli on tärkeä, mutta heitä ei vielä ole paljon terveyskeskuksissa. Toivottavasti terveyspsykologian osuus kasvaa psykologien koulutuksessa! Suomen Kivuntutkimusyhdistys on kouluttanut yli 50 kipuun perehtynyttä psykologia, mutta heille ei ole virkoja. Virat pitäisi löytää perusterveydenhuollosta.
