Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi. Työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Liisamari Krüger vastaa Niveltiedon kysymyksiin aiheesta.
Liisamari Krüger, miten tule-sairaudet haastavat tänä päivänä suomalaisten työkykyä?
“Pitkäaikaisessa tarkastelussa (10–20 vuotta) tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin sairausryhmä, joka on aiheuttanut työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen. Viiden viime vuoden aikana mielenterveyden häiriöt kasvoivat suurimmaksi ryhmäksi työkyvyttömyyseläköitymisen taustalla. Vuonna 2022 palattiin aiempien vuosien suuntaan, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy, ja tässä joukossa havaittiin erityisesti yli 60-vuotiaiden osuuden kasvua.”
Krüger toteaa, että yhtenä selittävänä tekijänä voidaan nähdä, että vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain ja esimerkiksi joulukuussa 1958 syntyneen henkilön alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta ja eläkkeelle on voinut jäädä siis 1.1.2023.
“Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden kohdalla vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen, ja ikärajaa nostetaan enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.”
“Tuki- ja liikuntaelimistössä tapahtuu meillä kaikilla ns. rappeuma- ja kulumamuutoksia iän myötä. Muutosten voimakkuus on osin geneettistä, osin fyysiseen rasitukseen liittyvää ja osin yleiseen terveydentilaan ja elintapoihin liittyvää. Varsinkin kulumamuutosten haittaavuuden, kuten kipujen ja toimintarajoitteiden, tiedetään tutkimusten valossa olevan usein yhteydessä ns. kehon matala-asteiseen tulehdukseen, joka taas liittyy ylipainoon ja aineenvaihdunnan sekä hormonien toimintaan ja joka ylläpitää elimistön ja kipujärjestelmän herkkyyttä niin, että koetut kivut ovat tällaisessa tilanteessa vaikeampia.”
Työelämä on muuttunut paljon fyysisen rasituksen osalta esimerkiksi niin, että koneet ovat tulleet ihmisille avuksi kaikkein raskaimpiin työtehtäviin. Edelleen on kuitenkin paljon sellaisia toimialoja, joissa fyysinen kuormitus on merkittävää. Krügerin mielestä erityisesti ihmisen ja koneen yhteistyössä ergonomiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät yksilön ja yhteiskunnan tasolla?
“Tulevaisuudessa uskon ja toivon, että ymmärrämme vielä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin mekanismeja, jotka heikentävät toimintakykyä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Ehkä löydämme uusia tehokkaita hoitomuotoja nykyisen tehokkaimman ”hoidon” eli ennaltaehkäisyn rinnalle. Kehittyneissä maissa kasvava terveysongelma on lihavuus ja se kytkeytyy vahvasti työ- ja toimintakyvyn haasteisiin myös tuki- ja liikuntaelimistön suhteen. Edelleen on tärkeä muistaa, että kaikille tutut kulmakivet ovat hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn kannalta tehokkaimpia ennaltaehkäisy- ja hoitomuotoja: terveellinen ravinto, liikunta ja painon hallinta.”
Krügerin mukaan työelämässä on mahdollista oppia enemmän eri toimialojen haasteista, kun kone ja ihminen työskentelevät yhdessä.
“Ergonomian erityisosaamista on maailmalla enemmän ja Suomessa ehkä olemme – myös Suomen ergonomiayhdistyksen käsityksen mukaan – aika paljon muuta maailmaa jäljessä tällaisissa tutkimuksissa ja työkuormituksen vähentämiseen liittyvissä järjestelyissä. Eli uskon, että havahtuminen tilanteeseen on jo tapahtunut. Tarvitaan yhteisymmärrystä asian tärkeydestä ja vaikutusmahdollisuuksista, niin että myös työpaikkakohtaiset ennaltaehkäisevät, hyvän ergonomian mahdollistavat toimet saadaan laajamittaisemmin käyntiin.”
Mitä yhteiskunnan tasolla tulisi tehdä tule-sairauksien kasvun pysäyttämiseksi?
Yksilön vastuu on merkittävä, ja kaikilla tulisi olla samanlaiset edellytykset ottaa vastuuta omasta terveydestään. Koululiikuntaa ei saa vähentää – ennemminkin sitä pitäisi lisätä. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa urheiluseuroissa liikuntaa, ja kokea kuuluvansa liikunnan harrastajien joukkoon.
Krüger toteaa, että vanhempien esimerkki ja perheen yhteiset liikuntaharrastukset ovat arvokkaita.
“Näillä toimenpiteillä saamme kaikkein eniten aikaan. Kun liikunnan ilo on omaksuttu lapsuudessa, liikunnasta automaattisesti osaa nauttia aikuisena ja hakeutuu mielellään monipuolisen liikunnan pariin vapaa-aikanaan.”
“Tiedämme myös, että pitkittyessään ja vaikeutuessaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvat kivut ovat vahvasti kytköksissä masennukseen. Helsingin Sanomissa uutisoitiin 20.3.2023, että myös masennusoireiden ja mielenterveyden haasteiden hoidossa liikunnalla on erittäin merkittävä vaikutus. Vahvaa tutkimustietoa asiasta on saatu lisää. Liikunta on siis vaikuttavaa hoitoa molempiin!”
“Työpaikoilla fyysisen ja kognitiivisen ergonomian huomioiminen on vaikuttavaa. Työnantajalla on mahdollisuus tukea liikuntaa myös työpäivän aikana erilaisin käytännön toimenpitein. Esimerkkinä voisi mainita Suomen Olympiakomitean aiemmin järjestämän ”Suomen aktiivisin työpaikka” -kisan, jossa palkittiin työpaikan arjen toimista, jotka lisäsivät työyhteisön liikkumista.”
Kuinka ehkäistään ja hoidetaan tule-sairauksia?
“Yleisesti omasta terveydestä huolehtiminen on se tärkein asia. Terveellinen ruoka, säännöllinen päivittäinen liikkuminen, riittävä lepo ja uni ovat peruspilareita. Uusien tutkimusten ja niihin pohjautuvien liikuntasuositusten mukaisesti jo pienet ja lyhyet liikkumiset päivän aikana ovat vaikuttavia.”
Tämä on Krügerin mielestä hyvä muistaa erityisesti nyt, kun etä- ja hybridityön tekeminen on lisääntynyt.
“On käynyt selväksi, että kotitoimistolla liikkumista tulee helposti päivän aikana paljon vähemmän kuin työpaikalle siirryttäessä, ja siellä eri tiloissa liikuttaessa. Etätyössä onkin hyvä hyödyntää esimerkiksi lounastauon aikana ulkoilu ja työskentelyasentojen vaihtaminen: työtä on hyvä tehdä välillä seisten ja vaihtaa myös tuolia ja istuma-asentoa päivän mittaan.”
“Kävelykokouksia on aiempaa helpompi toteuttaa myös työpäivän lomassa, koska erilaisia etäyhteyksiä on helppo käyttää missä vain.”
