Tavallisimmat paikat selän nivelrikolle ovat kaularangan ja rannerangan alaosat. Nivelrikko voi aiheuttaa paikallista selkäkipua tai jäykkyyttä.
Pidemmälle edennyt nivelrikko voi tuntua liikkuvuuden alentumana. Aina selän nivelrikko ei oireile.
LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puisto Ortonilta sanoo, että aina ei ole helppoa erottaa, mikä on nivelrikkokipua ja mikä jotain muuta kipua, koska selkäkivut ovat tavallisia.
”Joskus selän nivelrikkoon voi liittyä selkäydinkanavan ahtaumaa, jolloin hermopinne voi aiheuttaa säteilyoireita raajoihin”, Puisto sanoo. ”Viime kädessä diagnoosin pystyy tekemään kuvantamisella. Tavallisesta röntgenkuvasta kuluma näkyy aika hyvin, magneettikuvassa se näkyy myös – siinä näkyvät myös selän pehmytkudokset.”
Selän nivelrikon riskitekijöitä ovat ikä ja perintötekijät, tupakointi sekä raskaan työn aiheuttama fyysinen rasitus. Ylipainon osuudesta on ristiriitaista tietoa. Naisilla selän nivelrikkoa on enemmän kuin miehillä.
”Moni tekijä vaikuttaa. Harvinaisempi syy voi olla selän murtuman jälkitila, ja luudutukset voivat altistaa kulumalle”, Ville Puisto toteaa.
Selän nivelrikkoa voi näkyä kuvissa jo 30–40-vuotiailla, mutta tuolloin se ei läheskään aina oireile. Nivelkuluman oireet ovat yleisiä yli 50-vuotiailla. Mitä enemmän ikää, sitä enemmän nivelkulumaa.
Milloin on syytä lähteä selkävaivoissa lääkäriin?
”Viivytyksettä on lähdettävä, jos on äkillinen lihastoiminnan häiriö raajoissa, sietämätön kipu selässä, joka ei helpotu missään asennossa, virtsan tulon tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeus, tai kipua edeltävä suurienerginen vamma. Tällöin ei pidä odottaa. Jos selkäkipu pitkittyy yli kuudesta viikosta eikä rauhoitu, on hoitoon hakeutuminen kuntoutustarpeen kartoittamiseksi tarpeen”.
Miten sitten hidastaa selän nivelrikkoa?
”Puuttumalla niihin ristitekijöihin, joihin on mahdollista vaikuttaa: tupakointi on selkeä riskitekijä alaselkäkivussa. Ylipainoa on syytä välttää. Muuten on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa taudinkulkuun. Oireisiin on mahdollista vaikuttaa: kipulääkitystä tarpeen mukaan, ja liikkeellä kannattaa pitää itseään. Vartalon lihakset on hyvä pitää kunnossa. Näin oireiden kanssa tulee paremmin toimeen. Oireiseen nivelrikkoon kuuluu peruskivunhoito: parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, tarvittaessa keskivahva kipulääke. Lääkkeetön kivunhoito, fysioterapia ja lihashuolto, voivat olla avuksi”.
Ville Puisto sanoo, että pitkittyneessä tilanteessa ovat tarpeen kuntoutustarpeen arvio ja diagnoosin tarkentaminen.
”Leikkaushoidosta on apua hermopinteeseen, mutta kulumaan ei ole parantavaa leikkaushoitoa”.
