Slide

Nivelrikko on sairauksien kirjo

Julkaistu 01.12.2021 Niveltieto-lehti

Nivelrikko ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan on erityyppisiä nivelrikkoja. Tulevaisuudessa on tärkeää, että eri nivelrikkotyypit voidaan tunnistaa ja luokitella. Näin niihin voidaan kehittää entistä paremmin tehoavia lääkkeitä.

Professori Simo Saarakkala avasi Suomen Nivelyhdistyksen webinaarissa marraskuussa 2021 nivelrikon monikirjoista sairaustyypitystä uusimman tutkimustiedon valossa. Saarakkalan mukaan haasteena on edelleen, että kun tehokasta hoitoa ei ole, on helppo kuitata vaivat pelkkänä kulumana.

– Jos ei lue tai seuraa uusinta tutkimuskirjallisuutt­a, jää tähän näkemykseen helposti kiinni. Saarakkala o­i vertauskohdaksi diabeteksen, jossa on ykkös- ja kakkostyypin lisäksi välityyppejä, jotka eivät sovi kumpaankaan kategoriaan.

– Ja syöpätutkimuksessa ollaan siinä, että syöpätyyppeihin on olemassa täsmähoitoja, jotka toimivat juuri kyseisessä syöpätyypissä hyvin. Tämänkaltaista tietoa pitäisi saada myös nivelrikkopuolelle, Saarakkala sanoo.

Eri syistä johtuvia vaivoja

Simo Saarakkalan mukaan on olemassa ensinnäkin ikääntymiseen liitt­yvä fenotyyppi.

– Ikääntymisen myötä nivelissä tapahtuu muutoksia, jotka eivät väl­ttämätt­ä ole nivelrikkoa.

On myös traumasta eli vammasta johtuva tyyppi, kolmanneksi nivelrustosta tai luusta lähtöisin oleva tyyppi.

– On lisäksi metabolinen fenotyyppi, jolla on yhteys metaboliseen oireyhtymään. Polvien nivelien kohdalla on usein kyse kuormituksesta, mutt­a metabolinen fenotyyppi voi aiheu­ttaa nivelrikkoa esimerkiksi sormien niveliin, jotka eivät ole olleet kuormituksen kohteena. Näin metabolinen oireyhtymä voi itsessään aiheutt­aa nivelrikkoa.

Tulehduspainott­einen fenotyyppi on taas sukua nivelreumalle, sillä siinä on paljon tulehdusta mukana.

– Tämäkin on vain karkea jako. Vielä ei kuitenkaan ole kaikkea ymmärretty ja saatetaan ajatella, e­ttä kyse on ruston kulumasairaudesta. Jotkut lääkärit edelleen sanovat, e­ttä vaiva on kulumaa ja kuuluu asiaan.

Ei-lääkkeellisiä hoitoja suositaan

Professori Simo Saarakkala puhui webinaarissa myös viime vuosien
tutkimusnäy­ttöön perustuvista hoitosuosituksista.

– Aika paljon pyritään suosimaan ei-lääkkeellisiä hoitoja. Painonpudotus on kaiken perusta, mutt­a usein varsin haasteellista. Fysioterapioiden ohessa puhutaan paljon muun muassa joogasta ja taijista. Ne ovat nivelille hyviä liikuntamuotoja, ja niissä on mukana henkinen rentoutuminen. Oireiden ja liikerajoitt­eiden kanssa on hyvä oppia tulemaan toimeen. Vesijumpasta on jo pitemmältä ajalta hyviä kokemuksia, Saarakkala sanoo.

Usein joudutaan turvautumaan myös lääkkeellisiin hoitoihin.

– Nykyään keskeisenä ovat paikallishoidot, kuten kipugeelit, joita sivellään nivelen pinnalle tai injektiot, joista kortisoni on perinteinen. Lisäksi käytetään normaaleja kipulääkkeitä. Suositus on, e­ttei lähdetä liikkeelle ”buranakuureilla” vaan hoidetaan paikallisesti niveltä, jolloin tulee vähemmän sivuoireita.

– Tehokkaampiakin kipulääkkeitä käytetään, mutt­a jos katsoo suosituksia, niin aika nihkeästi opioideihin suhtaudutaan, koska ne vaikutt­avat keskushermostoon ja niillä on paljon sivuvaikutuksia ja suuri mahdollisuus lääkeriippuvuuden kehi­ttymiselle.

Saarakkala toteaa, että pyrkimyksenä on, että oireiden kanssa pystyisi elämään.

– Henkinen puoli on tärkeä: ihmistä katsotaan kokonaisuutena. Saarakkalan mukaan suositukset ovat eri puolilla maailmaa hyvin samanlaisia, joten asiantuntijaryhmät ovat päätyneet koko lailla samoihin päätelmiin.

Tähystyksestä ei hyötyä

Jos sairaus on edennyt leikkausta vaativaksi, päädytään tekonivelleikkaukseen.

– Nivelrikossa ei tähystyksestä ole hyötyä. Aiemminhan niveleen ruiskutett­iin vettä ja irtomateriaali huuhdeltiin pois. Tutkimusnäytt­ö kuitenkin on osoi­ttanut,
ett­ei tästä ole pitempiaikaista hyötyä. Tähystystä ei suositella paitsi tilanteessa, jossa nivelen muissa kudoksissa – nivelkierukassa tai nivelsiteissä – on selkeitä vammoja, jotka voidaan samalla korjata, professori Saarakkala sanoo.

Tekonivelleikkaus on Saarakkalan mukaan nykypäivänä tehokas leikkaus. Mutta se, miksi pyritään pärjäämään pitkälle ilman leikkausta, pohjautuu siihen, että leikkaukset eivät ole riski­ttömiä ja toisaalta siihen, että tekonivelet eivät kestä määräänsä kauempaa.

 

Professori Simo Saarakkala toteaa, että pyrkimyksenä tänä päivänä on se, että oireiden kanssa pystyisi elämään.

 

TEKSTI: Tupu Sammaljärvi

Kirjoitus on julkaistu Niveltieto-lehdessä 4/2021.

Jos haluat lukea lehden muutkin artikkelit, liity jäseneksi Suomen Nivelyhdistykseen. Saat lehden jäsenetuna. Siirry sivulle Jäsenyyden esittely

Voit myös tilata lehden

  • irtonumeron (8,60 euroa) Lehtiluukusta
  • vuositilauksen (33 euroa), neljä lehteä vuodessa. Siirry sivulle Nivelpuoti