Slide

Suun terveys kuntoon ennen tekonivelleikkausta

Julkaistu 21.08.2023 Niveltieto-lehti

Hammashoitoon kannattaa ottaa yhteyttä heti kun saa tiedon, että on päässyt tekonivelleikkausjonoon. Hammaslääkäri tekee kliinisen tutkimuksen, ottaa ns. ison röntgenkuvan ja kirjoittaa todistuksen.

Oman hyvinvointialueen tai yksityiseen suun terveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä heti kun on saanut tiedon pääsystä tekonivelleikkausjonoon. Tekonivelpotilaiden hammastarkastus julkisella puolella tehdään perusterveydenhuollossa, ei erikoisterveydenhuollossa.

Hammaslääkärin tekemään tutkimukseen kuuluu kliininen tutkimus, jossa käydään läpi kaikki hampaat, limakalvot ja ikenet. Samalla otetaan iso röntgenkuva eli hampaiston ja leuan panoraamatomografia (PTG), joka on hammaslääkärin rutiinityöväline. Röntgenkuvassa näkyy korvasta korvaan sekä yläleuka että alaleuka.

“Mikä tärkeintä – röntgenkuvasta näemme pinnan alla kytevät mahdolliset tulehdukset. Hampaiston tulehduksista 70–80 prosenttia on oireettomia. Emme siis voi suoraan luottaa siihen, kun potilas sanoo, että hänellä on kipeä hammas ja tutkimme vain sen. Oireetonkin hammas voi olla riskihammas. Isossa röntgenkuvassa näemme juuren kärjet, joissa voi olla tulehdusmuutoksia”, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja lääkäri Johanna Uittamo kertoo.

Hammaslääkäriin ajoissa

Ajan varaaminen ajoissa hammaslääkärille on tärkeää, jotta ehditään tekemään isompia hoitoja, kuten juurihoitoja ja paikkauksia, poistaa hammas tai hampaita. Nykytutkimustiedon mukaan laajoja hammassaneerauksia, eli useiden hampaiden poistamisia ennen tekonivelleikkausta, ei enää pitäisi tehdä. Konservatiivisempi hoitosuositus on nykypäivää.

Isompia hammasremontteja voidaan kuitenkin joutua tekemään ennen leikkausta, jos potilas ei ole käynyt hammaslääkärissä vuosiin, eikä ole huolehtinut hampaidensa päivittäisestä omahoidosta.

“Jos ei ole käynyt hammaslääkärissä 20 vuoteen, eikä ole hammasharjaa nähnytkään, niin silloin voi olla, että aikaa tarvitaan enemmän, tai hoitosuunnitelmana on kaikkien hampaiden poisto”, Uittamo sanoo.

Johtava ylilääkäri Jukka Huopio Tekonivelsairaala Coxasta kertoo, että tietyt perussairaudet, säännöllinen tupakointi ja runsas alkoholin käyttö nostavat tulehdusriskiä.

“Meillä Coxassa ohjeena on, että näiltä potilasryhmiltä edellytetään hammaslääkärin lausuntoa suun tilanteesta ennen leikkaustoimenpiteitä.”

Coxassa perusterveiltä potilailta ei edellytetä hammaslääkärin todistusta, mikäli he ovat vuosittain käyneet hammastarkastuksessa.

Helsingin yliopistollisella sairaalalla (HUS) on käytäntö, jossa leikkausjonoon päässeelle potilaalle lähetetään kirje kotiin. Siinä muistutetaan, että hampaiston kunto pitää arvioida ennen leikkausta. Mukana tulee todistus, joka annetaan hoitavalle hammaslääkärille allekirjoitettavaksi. Todistuksessa lukee, että “tekemässäni tutkimuksessa suussa ei ole infektiofokuksia”.

Kun potilas tulee tekonivelleikkaukseen, hän tuo mukanaan ison röntgenkuvan ja todistuksen hammaslääkäriltä. Ne eivät saa olla kuutta kuukautta vanhempia.

Joskus leikkausta pitää siirtää

Joskus tekonivelleikkausta joudutaan siirtämään, jos potilas ei ole huolehtinut hammastarkastuksesta.

“Varsinaisesti suoraan hampaiden huonosta kunnosta johtuvia leikkauksen perumisia ei käytännössä tapahdu, koska suun tilanne ja hammashoidot käsitellään lähetekäynnin yhteydessä tai viimeistään ns. esitarkastuskäynnin yhteydessä”, Huopio kertoo Coxan käytänteestä.

Tarvittaessa potilas ohjataan suun terveydenhuoltoon varsin herkästi, koska tekonivelinfektio on ikävä komplikaatio. Kun suu on laitettu kuntoon, leikkaus tehdään vasta sen jälkeen.

“Jokaisen suomalaisen kannattaisi käydä hammaslääkärissä riittävän usein. Silloinhan tämä ei ole mikään juttu. Silloin kun hampaat ovat kunnossa ikään kuin koko ajan, silloin tästäkään ei tule mitään erityismurhetta”, Uittamo muistuttaa.

Hyvä hoitotasapaino ennen leikkausta

Reikiintyneiden hampaiden lisäksi, suussa voi olla erilaisia limakalvosairauksia, joista hiivainfektio on yksi. Hiivainfektioon liittyy usein jokin yleissairaus tai hoitamaton hampaisto. Hiiva kuuluu meidän normaaliin flooraamme, mutta joskus hiiva aiheuttaa tulehduksen suussa. Jos suussa on paljon hammasplakkia ja hammaskiveä, hiiva voi hyvin.

Sylki kovettaa plakkia hammaskiveksi, jota meillä lähes kaikilla on alaleuan kielenpuolen etuhampaissa.

“Koska kielen alla on sylkirauhasen tiehyeet, joista tulee sylkeä koko ajan, hampaat ikään kuin kylpevät syljessä. Sylki itsessään on nerokas keksintö, koska se puhdistaa hampaiden pintoja, tasapainottaa pH:ta ja auttaa ruuansulatuksessa, mutta plakki kovettuu hammaskiveksi syljen avulla. Kun putsaa hampaat huolella, sylki ei pääse hammaskiveä niin paljon tuottamaan”, Uittamo sanoo.

Hammaskiven muodostumiseen vaikuttaa ihmisen oma mikrobikanta. Mikrobikannassa on yksilöllisiä eroja. Jos alle 2-vuotiaana saa tartunnan reikiintymistä aiheuttavista bakteereista, se altistaa nopeammin reikiintymiselle. Tavallisesti tartunnan saa omilta vanhemmiltaan sylkikontaktin myötä.

Suussa voi olla myös punajäkälää, joka on iho- ja limakalvosairaus, sekä haavaumia ja iensairauksia. On potilaan etu, että kaikki nämä sairaudet saadaan mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon ennen leikkausta.

Tärkein hammashoito on omahoito

Leikkauksen jälkeen on tärkeää hoitaa hampaita päivittäin.

“Valitettavan usein ajatellaan, että hampaiden hoito ei onnistu, koska on niin pitkät jonot hammaslääkäriin. Jos hoidon tarvetta on, niin eihän sitä hammasharjalla saada kuntoon. Kaikista tärkein hammashoito on omahoito. Jokainen meistä voi sen tehdä. Ennen tekonivelleikkausta ja erityisesti sen jälkeen omahoidon merkitys on tosi iso”, Uittamo painottaa.

Säännöllinen hammastarkastus on tarpeen myös siksi, että joskus tekonivel joudutaan poistamaan bakteeritulehduksen takia.

“Jos bakteeri ennättää pesiytyä tekonivelen pinnalle, ei tulehdusta useinkaan saada rauhoittumaan muutoin kuin proteesi poistamalla. Tämä koskee niin suuperäisiä kuin muistakin kudoksista lähtöisin olevia mikrobeja”, Huopio kertoo.

Hammaslääkäriltä ja suuhygienistiltä kannattaa pyytää apua omahoitoon; he opettavat, tukevat ja kannustavat, kuinka suu saadaan pysymään kunnossa, millaiset hoitovälineet kannattaa valita hammastahnan lisäksi. Kun hampaan pinnat ovat puhtaat, silloin eivät hampaat reikiinny.

“Jos suusta pitää huolta koko ikänsä, niin silloin tekonivelleikkaus ei muuta veneen kulkua mihinkään. Silloin suu on jo valmis ja kunnossa leikkausta varten”, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja lääkäri Johanna Uittamo toteaa.

Asiantuntijana Johanna Uittamo, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja lääkäri. EHL, HLT, LL. Dosentti ja yliopistonlehtori, Helsingin Yliopisto. Suu- ja leukakirurgi, HUS.

Kuva: HUS, Ville Mannikko

 

TEKSTI: Arja Karasvirta

Kirjoitus on julkaistu Niveltieto-lehdessä 3/2023.

Jos haluat lukea lehden muutkin artikkelit, liity jäseneksi Suomen Nivelyhdistykseen. Saat lehden jäsenetuna. Siirry sivulle Jäsenyyden esittely

Voit myös tilata lehden

  • irtonumeron (8,60 euroa) Lehtiluukusta
  • vuositilauksen (33 euroa), neljä lehteä vuodessa. Siirry sivulle Nivelpuoti