Yhteiskunta säästäisi pitkällä tähtäimellä merkittävästi terveydenhuollon kuluja, jos nivelrikkoa ennaltaehkäistäisiin ja hoidettaisiin liikunnalla ja painonhallinnalla. Tekonivelleikkaus ei saisi olla ratkaisu kasvavaan nivelrikko-ongelmaan, vaan sitä ennen pitäisi tehdä tehokkaita toimia nivelrikon hoidossa ja kuntoutuksessa.
Miljoona suomalaista kärsii nivelrikosta. Nivelrikko heikentää merkittävästi ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Erityisesti ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen heikentyy. Noin 14 prosenttia yli 65-vuotiaiden suomalaisten säännöllisestä avuntarpeesta johtuu polven ja lonkan nivelrikosta.
Nivelrikosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 1,8 miljardin euron kustannukset. Kustannuksia aiheuttavat hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työikäisillä sairauspoissaolot sekä ennenaikainen eläköityminen.
Nivelrikon ensisijainen hoito on lääkkeetöntä. Esimerkiksi liikunnalla, ja tarvittaessa laihduttamisella, pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja hallitsemaan kipua, mutta niillä on myös tärkeä rooli nivelrikon ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tekonivelleikkausta harkitaan vasta, kun kuntoutus ja kipulääkkeet eivät enää auta oireisiin.
Polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdään vuosittain noin 26 000 ensitekonivelleikkausta, joista 7 000 työikäisille. Yhden tekonivelleikkauksen hinta on noin 10 000 euroa. Arviolta joka viides suomalainen nainen saa elämänsä aikana polven tekonivelen. Tulevaisuudessa tekonivelleikkauksia joudutaan tekemään yhä useammalle.
Tänä päivänä suurena ongelmana ovat pitkittyneet hoitojonot tekonivelleikkauksiin. Viime vuoden elokuussa yli 13 000 potilasta odotti polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Heistä noin joka kolmas oli odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta, mikä ylittää hoitotakuurajan.
Vaihtelu hoitojonojen pituudessa on suurta eri hyvinvointialueiden välillä. Hyvinvointialueiden tulee saada pian tekonivelleikkausta odottavien potilaiden pitkät hoitojonot lyhyemmiksi, sillä jonoista aiheutuu suuria kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Leikkausjonossa olevan potilaan yleiskunto huononee liikkumisen vaikeuden ja kipujen takia, mikä puolestaan heikentää leikkauksen lopputulosta.
Liikunta on kaikkien oikeus, myös ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten. Kuntien tulisi tarjota saavutettavia ja esteettömiä liikuntapaikkoja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Liikunta on yksi tärkeimmistä nivelrikon ehkäisyä ja toimintakykyä edistävistä toimista. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä saadaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä terveydenhuollon säästöjä. Kun liikuntapaikkojen kustannukset eivät ole esteenä, yhä useampi nivelrikosta kärsivä voi osallistua ohjattuun tai omatoimiseen liikuntaan.
Järjestöillä on suuri merkitys niveloireisten liikuntaryhmien ja vertaistuen järjestämisessä. Vertaistuella muun muassa vahvistetaan omahoitoa. Tämä toiminta tulee taata tulevaisuudessakin.
Suomeen tarvitaan kansallinen nivelrikkostrategia nivelrikkoon sairastuvien suuren määrän takia. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi oikea-aikaiset ja riittävät hoito- ja kuntoutuspalvelut tulee olla kaikkien niveloireisten saatavilla osana hyvinvointialueiden palvelupolkuja. Näin parannetaan niveloireisten ihmisten selviytymistä arjessa ja vähennetään yhteiskunnan kuluja.
Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Alapuolelta voit lukea evästeistä lisätietoa ja kytkeä tiettyjä evästeitä päälle tai pois päältä.
Sivustolla käytössä olevat välttämättömät evästeet takaavat perustoimintojen kuten näiden evästeasetuksien tallentamisen.
Käytämme Google Analyticsiä ja Google Tag Manageria keräämään tietoa mm. kävijämääristä ja suosituimmista sivuista, sekä teknistä tietoa millä laitteilla kävijät sivustoa käyttävät. Näiden evästeiden hyväksyntä auttaa meitä ymmärtämään kävijöiden tarpeita ja mukauttamaan sivuston sisältöä ja toiminnallisuutta sen mukaan.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
