Slide

Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet kertovat taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista

Julkaistu 28.02.2025 Niveltieto-lehti

Järjestimme 10.12.2024 virtuaalisen vertaistukiryhmän (Virtun), jonka aiheena oli Taide ja kulttuuri terveyttä edistämässä ja sairauksia ehkäisemässä. Virtuun osallistuneet ja aiheesta kiinnostuneet vastasivat Virtun jälkeen kyselyyn, jossa he kertoivat omista taiteeseen ja kulttuuriin liittyvistä kokemuksistaan. Artikkelin lainaukset ovat kyselyyn vastanneiden kommentteja.

”Osallistumalla ja liikkeelle lähtemällä ei muista kaikkia kolotuksia.”

 

Aristoteles näki taiteen, erityisesti draaman, tärkeänä elämän ja inhimillisen kokemuksen ilmaisuvälineenä. Hän totesi Poetiikassa (lat. Poetica), että taide, erityisesti tragedia, voi tarjota syvemmän ymmärryksen ihmisen tilasta ja elämästä.

Latinalainen sanonta ars longa, vita brevis (taide on pitkä, elämä on lyhyt) viittaa yhdeltä tulkinnaltaan siihen, että taide on ajatonta ja kestää yli elämän rajojen, vaikka itse elämä on rajallista. Tämän, ja erityisesti taiteen kyvyn kätkeä sisäänsä ajattomia totuuksia, toi esiin yksi kyselyn vastaajistakin. Hän totesi ytimekkäästi: ”Taide on elämää!”

Taidetta tekemässä ja taidetta nauttimassa

Taiteeseen voi osallistua tekijän tai kokijan roolissa. Kyselyyn vastanneet kertoivat itse kirjoittavansa, lukevansa, harrastavansa sanataidetta lausumalla, maalaavansa, käyvänsä taidenäyttelyissä, laulavansa kuorossa, kuuntelevansa musiikkia, tekevänsä käsitöitä, askartelevansa, valokuvaavansa, tanssivansa, tekevänsä kukka-asetelmia ja käyvänsä teatteriesityksissä. ”En itse tee taidetta, mutta nautin taiteesta ja kulttuurista eri muodoissaan”, kertoi yksi vastaaja.

Vastaajille itselleen merkittäviä taiteen muotoja oli useita. Kyselyssä kolme suosituinta olivat 1) visuaaliset taiteet (esim. kuvataide, valokuvataide jne.), 2) jaetulla toisella sijalla oli teatteri ja esittävä taide, musiikki ja muu äänitaide sekä kaunokirjallisuus ja 3) kolmanneksi merkittävämpänä taiteen muotona pidettiin tanssia.

Hämmästyksen kokemuksia

Kyselyssä kysyttiin, milloin ja mistä olet viimeksi hämmästynyt taiteen äärellä? Osallistujien vastauksien perusteella taiteen aiheuttamia hämmästyksen kokemuksia ei tarvitse kaivella kaukaisesta historiasta. Yksi vastaajista kertoi juuri itse saaneensa taulun valmiiksi, toinen kertoi etsivänsä lähes kaikesta, ja aina, valon ja varjon leikkiä ja kolmaskin kertoi hämmästyvänsä joka päivä, sillä ”aina löytyy uusia näkökulmia”. Hämmästyttävää erään vastaajan mukaan on se, miten taiteen tekeminen voi tuoda jo unohdettuja positiivisia ja negatiivisia tunnetiloja esiin. Konkreettisina esimerkkeinä vastaajat kertoivat muiden muassa Satu Rämön Hildur-sarjan lukemisen, Ateneumin Gothic Modern -näyttelyn, kirjastossa kuullun trubaduurin esityksen, kirkossa lauletut joululaulut, Hakasalmen huvilan kartanoelämästä kertovan näyttelyn ja Lapinlahden Lähteen maalaukset.

Ateneumin julkisivu. Seinällä banderolli näyttelyyn Gothic Modern – Pimeydestä valoon, 4.10.2024–26.1.2025. Kansainvälinen näyttely esittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, joka sai vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Monipuolisen näyttelyn teemoihin kuuluvat kuolema ja rituaalit, mutta myös seksuaalisuus ja valaistuminen.
Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve

Sisäistä rauhaa tai energiaa

Kyselyyn vastanneet kertoivat taiteen yksilöllisistä vaikutuksista. Osa kertoi saavansa kirjallisuudesta sisäistä rauhaa, osa virtaa. Myös musiikki oli osalle rauhoittava ja toisaalta osalle myös energiaa antava taiteen muoto. Yksi vastaaja kertoi piirtämiseen tai maalaamiseen keskittymisen rauhoittavan mieltä, toinen sanoi saavansa virtaa valokuvaamisesta ja kuvien käsittelystä, kolmas väreistä.

”Kauneus luo harmoniaa ja sisäistä rauhaa. Kirjallisuudessa nautin erityisesti kielen kauneudesta, vaikka aihe olisi rujo ja raadollinen.”

Maalaukset ja veistokset ruokkivat sieluani ja musiikki rauhoittaa.”

 

”Hyvä teatteri, ooppera tai kirja antaa virtaa”, kertoi eräs vastaaja ja mainitsi Andrei Kurkovin Harmaat mehiläiset -kirjan. Useampi vastaaja kertoi taiteessa esiintyvien luontoaiheiden rauhoittavan.

Taiteen koetut terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Kyselyyn vastanneita pyydettiin vastaamaan erilaisiin väittämiin. Kaikki vastaajat olivat jokseenkin tai täysin samaa mieltä Taide ja taiteteellinen toiminta vähentävät fyysisiä oireita -väittämän kanssa. 75 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä Taide ja taiteellinen toiminta vähentävät kipu- ja / tai unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä -väittämästä. Samoin taiteen koettiin vähentävän psykologisia oireita. Kaikki vastaajat olivat täysin samaa mieltä siitä, että taide ja taiteellinen toiminta parantavat mielialaa.

88 prosenttia vastaajista koki taiteen ja taiteellisen toiminnan lisäävän itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta. Vastaajien (88 %) mukaan taide tukee sosiaalista osallistumista ja osallisuutta. Suurin osa (88 %) vastaajista kokee taiteen myös tarjoavan mahdollisuuden korjaaviin ja vahvistaviin kokemuksiin.

Kyselyn vastaukset ovat linjassa uusimpien tutkimusten kanssa. Lääkärilehdessä 20.11.2024 julkaistun, vertaisarvioidun artikkelin mukaan taide- ja kulttuuritoiminta edistää fyysistä ja kognitiivista terveyttä ja hyvinvointia kaikissa tutkimukseen osallistuneissa ikäryhmissä.

 

Ella Niini
Kirjoittaja toimii hankekoordinaattorina Vetoa ja voimaa vapaaehtoistoiminnasta -hankkeessa (2022−2024)

Artikkeli on julkaistu Niveltieto 1 /2025 -lehdessä.
Verkkosivujen artikkelikuvassa on museokävijöitä Ateneumin näyttelyssä.

Ateneumin ilmaispäivä ja taiteiden yö 17.8.2023 Museokävijöitä näyttelyssä Albert Edelfelt, 5.5.–17.9.2023
Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve