Suomen Nivelyhdistyksen tavoitteena kunta- ja aluevaaleissa on herättää päättäjät ja kansalaiset näkemään nivelrikon (artroosin) hoidon ja järjestötoiminnan merkitys.
Tavoitteenamme kunta- ja aluevaaleissa on parantaa nivelrikkoisten ja muiden nivelvaivoista kärsivien elämänlaatua, lyhentää tekonivelleikkausjonoja sekä edistää järjestöjen roolia osana kuntien ja hyvinvointialueiden strategioita. Nivelrikko (artroosi) aiheuttaa vuosittain arviolta miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.
Matalan kynnyksen liikuntapaikat ja palvelut
Kunnat voivat auttaa ennaltaehkäisemään nivelvaivoja tarjoamalla edulliset tai maksuttomat liikuntatilat nivelrikkoisten käyttöön, sekä edulliset tai maksuttomat kokoontumistilat nivelpiirien käyttöön vertaistukitapaamisten järjestämiseksi.
Liikunta on kaikkien oikeus, myös ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten. Saavutettavat ja esteettömät liikuntapaikat sekä matalan kynnyksen palvelut lisäävät terveyttä ja hyvinvointia.
”Liikunta on nivelterveyden kulmakivi. Monelle nivelrikosta kärsivälle esteettömät ja saavutettavat liikuntatilat voivat olla ratkaisevia arjen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kun liikuntapaikkojen kustannukset eivät ole esteenä, yhä useampi nivelrikosta kärsivä voi osallistua ohjattuun tai omatoimiseen liikuntaan”, hallituksen puheenjohtaja Mikko Sinisalo sanoo.
Kunnan tulee tarjota edullisia tai maksuttomia kokoontumistiloja, jotta järjestöt voivat järjestää vertaistukiryhmiä ja muita tapahtumia.
”Järjestöavustusten turvaaminen on elintärkeää. Moni potilasjärjestö, kuten Suomen Nivelyhdistys, rakentaa toimintansa vapaaehtoistyölle ja tarvitsee tukea toimiakseen tehokkaasti”, Sinisalo toteaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osaamista ja toimintaa tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin kunnissa. Järjestöjen tekemä työ pitäisi nivoa osaksi palvelu- ja hoitoketjua.
Järjestöjen tarjoamat palvelut säästävät hyvinvointialueiden kuluja
Työkykyisten ihmisten ei tulisi jonottaa tekonivelleikkausta kuukausikaupalla sairauslomalla. Jonottamisen kustannukset ovat suuret, kun otetaan huomioon sairauspäiväraha, ansiomenetykset, sijaisen palkkakustannukset ja hoitokulut. Jokainen tekonivelleikkausta odottava kärsii kivuista ja liikkumisen vaikeuksista.
”Tekonivelleikkausten hoitojonot ovat kriittinen ongelma Suomessa. Vuonna 2024 yli 13 000 potilasta odotti tekonivelleikkausta. Heistä yli kolmannes oli odottanut yli hoitotakuurajan. Pitkittynyt odotusaika heikentää potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua – ja pahimmillaan myös leikkauksen lopputulosta. Jokainen odotuskuukausi lisää kustannuksia”, Sinisalo kertoo.
Sote-ammattilaiset voisivat ohjata hyvinvointialueiden asiakkaita järjestöjen toiminnan piiriin. Vahva järjestökenttä säästää hyvinvointialueen rahoja. Ilman järjestöjen palveluja, neuvontaa ja vertaistukea hyvinvointialueille tulisi merkittäviä uusia kuluja.
”Ennaltaehkäisyllä, kuten liikunnalla ja painonhallinnalla, on suuri merkitys nivelrikon torjumisessa. Samaan aikaan tarvitaan tehokasta hoitoa ja kuntoutusta, jotta jo sairastuneiden toimintakyky ja elämänlaatu voidaan turvata”, Sinisalo sanoo.
Lisätietoa
- hallituksen puheenjohtaja Mikko Sinisalo, haastattelupyynnöt: toimisto @ nivel.fi
- toiminnanjohtaja Leena Nieminen, p. 050 5252 026, etunimi.sukunimi@nivel.fi