Yleisöluentojen ytimessä kipu ja uni

Suomen Nivelyhdistys järjesti kaksi avointa, nivelrikkoon liittyvää, yleisötilaisuutta 29.11. ja 1.12. Espoossa ja Helsingissä. Molempia tilaisuuksia pääsi seuraamaan myös striimin kautta etänä.

Espoon Sellossa järjestetyssä tilaisuudessa tarkasteltiin työikäisiä nivelrikkoisia koskettavia aiheita, joista ei yleensä puhuta tarpeeksi. Toiminnanjohtaja Leena Nieminen kertoi kuulijoille Suomen Nivelyhdistyksen toiminnasta. Työfysioterapeutti Sari Hautaviita puhui nivelrikosta työhyvinvoinnin näkökulmasta. Muutama huomio Hautaviidan esityksestä:

• Iso ongelma on, että työ on useasti paikallaan olevaa. Liika paikallaanolo on yksi suuri terveysriski. Myös nivel tarvitsee sopivaa, riittävää liikuntaa. Kun on liian vähän fyysistä kuormitusta, on vähennettävä paikallaanoloa.
• On tärkeää löytää jo nuorena liikuntamuoto, joka sopii itselle. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Voimme itse vaikuttaa paljon siihen, kuinka pidämme itsemme työkykyisinä.
• Nivelrikko on etenevä sairaus; mitä aikaisemmin puututaan, sitä paremmat lopputulokset ovat.
• Työkyvyssä kysymys ei ole siitä, onko kipuja vai kivuton, vaan siitä, mitä tekee kipujen kanssa, miten pystyy niiden kanssa elämään. Huomio on kiinnitettävä jäljellä olevaan työkykyyn.

Kipu koetaan eri tavoin

Erikoispsykologi ja kipututkija Tage Orenius tarkasteli muun muassa kivun psykologiaa. Muutama huomio Oreniuksen esityksestä:

• Kivun tutkimustieto karttuu koko ajan. Paljon on vielä löydettävissä, hermotutkimus etenee. 10 vuoden päästä etenkin pitkittyneestä kiputilasta tiedetään paljon enemmän.
• Ihmiset kokevat kivun eri tavalla. Saman vamman saaneet kaksi ihmistä oireilevat eri tavoin: jonkun kipu voi kroonistua, toisen laimenee. Joku voi olla rajuista vammoista huolimatta kivuton ainakin hetkellisesti.
• Kroonistunut kipu on hälytysjärjestelmän virhe, se ei kerro kudosvauriosta vaan on jäänyt päälle. Yleensä kipu lakkaa, kun kudosvaurio on parantunut. Kroonistuneessa kivussa tapahtuu aivojen toiminnallista ja rakenteellista muutosta.
• Tunnetilat vaikuttavat kivun kaikissa vaiheissa, myös kroonisessa kivussa. Ne vaikuttavat myös kivun kanssa pärjäämiseen.
• Kipu vie niin paljon kuin sille annetaan valtaa. Ihmiset ovat erilaisia siinä, miten pärjäävät kivun kanssa.
• Se, että tulee nähdyksi ja kuulluksi, vaikuttaa kipuun.
• Hoitokontaktin laadun merkitystä ei voi painottaa liikaa.

Espoon nivelpiirin vapaaehtoiset olivat yleisön tavattavissa luentojen jälkeen.

Kipu ja uni

Helsingissä, Kampin palvelukeskuksessa, järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin nivelrikkoon kiinteästi liittyvää aihetta, kipua, ja sen hallintaa sekä kivun ja unen yhteyttä. Toiminnanjohtaja Leena Nieminen alusti tilaisuutta kertomalla yhdistyksen toiminnasta.

Erikoispsykologi ja kipututkija Tage Orenius tarkasteli puheenvuorossaan kivun olemusta ja aivojen kivunsäätelyä ja auttoi ymmärtämään kipuun liittyviä hankalia tunnetiloja sekä valotti itseymmärryksen kautta keinoja kivun kokonaisvaltaisempaan itsehoitoon. Muutama huomio Oreniuksen esityksestä:

• Kipu on aina mielellinen asia; kun ihminen kokee kipua, se on ihmisen mielessä, on tietoista ajatustoimintaa.
• Kipu on voimakas hälytyssignaali. Kipuun liittyvä olotila on aina hankala. Kokemus liittyy kudosvaurioon tai sen riskiin, uhkaavaan kudosvaurioon.
• Pitkittyneeseen kipuun liittyy psyykkistä kuormittuneisuutta. Kipuun voi liittyä ahdistuneisuutta ja masennustakin, jos kivusta johtuu menetyksiä.
• Kivun ja unen syy ja seuraus -suhde voi muuttua, kun kipu pitkittyy.

Kipu häiritsee unta ja aiheuttaa unettomuutta − eikä yhteys ole vain yksisuuntainen. Huonon unenlaadun ja kivun noidankehä muodostuu varsin herkästi. Keinoja paremman unen tavoitteluun tarjosi Helsingin tilaisuudessa unen ja unihäiriöiden asiantuntija, unihoitaja ja terveydenhoitaja Soile Hällfors. Muutama huomio Hällforsin esityksestä:

• Aivot pesevät pesukoneen tavoin unessa.
• Kivun hoitajan rooli: vaikuttaa, miten vahvasti kipu aistitaan. Jos koet epävarmuutta tai pelkoa, voit kokea kipua enemmän.
• Jos kivut kalvavat, masennus ja kiukku vievät tilaa elämänilolta ja levolliselta suhtautumiselta elämään.
• Hyvä uni auttaa tulemaan toimeen kivun kanssa. Univaje voi muuttaa kehon kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa.
• Kipu voi olla sekä unenpuutteen syy että seuraus.
• Unettomuutta esiintyy jopa 50–90 prosentilla pitkittyneestä kivusta kärsivillä potilailla.
• Huono nukkumisergonomia heikentää kivunsietokykyä.

Helsingin nivelpiirin vapaaehtoiset olivat yleisön tavattavissa luentojen jälkeen.

Sekä Espoon että Helsingin tilaisuuden tallenne on katsottavissa Suomen Nivelyhdistyksen YouTube-kanavalla sekä yhdistyksen Facebook-sivulla. Luennot löytyvät myös verkkosivustomme Materiaalipankista.