Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkosen vastaanotolla käy nivelrikon vuoksi paljon työikäisiä nivelrikkopotilaita, nuorimmat heistä ovat vasta parikymppisiä.
Varhain todetun nivelrikon oireilua ja etenemistä voidaan hidastaa – kunhan vain ymmärretään ajoissa, mistä on kyse. Tämä alun perin Niveltieto 3/2020 -lehdessä julkaistu artikkeli selvittää olennaisia asioita työikäisten nivelrikosta. Juttuun on haastateltu fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkosta.
Kokkonen kertoo työikäisten nivelrikon taustalla olevan usein tapaturma, jossa nivel on ensimmäisen kerran vaurioitunut. Tapaturmasta alkunsa saanut nivelrikko-oireilu voi tulla esiin vuosia myöhemmin ja muuttua ajan oloon hankalammaksi. Toisena ryhmänä tulevat urheilijat. Heistä erottuvat heittolajeja harrastaneet, joille olkapään oireet ovat tyypillisiä. Taustalla on nivelen fysiologisen kuormituskyvyn ylittävä toistorasitus tai virheellinen nivelen liike toistuvasti, jolloin nivel voi kärsiä, eikä rusto ehdi uudistua kovassa paineessa. Oireet yleensä hankaloituvat työiässä, kun kuormitus jatkuu ja normaali nivelen rustopinnan ikääntyminen alkaa. Kolmanneksi voi mainita heidät, joilla on geneettinen nivelrikkoalttius. Tyypillisesti heillä alkavat oireilla erityisesti painoa kantavat nivelet eli lonkat ja polvet sekä vääntövoimasta vastaavat eli sormet ja selkä. Usein taustalla on myös huono yleiskunto ja ehkä ylipainoa. Heillä nivelten huolto ei ole välttämättä ollut optimaalista, tai geneettisen alttiuden vuoksi liikunnalla huolehtiminen ei ole tuottanut tulosta. Jos nivelrikon syyt ovat geneettiset, ei nivelistä liikunnalla huolehtiminen estä nivelrikon kehittymistä, mutta on hyvä keino ehkäistä oireiden ilmenemistä ja hidastaa rikon etenemistä. Tehokas verenkierto takaa uudelle rustolle ravintoaineet kasvuun, ja liikunta tehostaa tätä. Työikäisillä yleisiä ovat myös kaularangan nivelrikot ja selkäoireet, esimerkiksi noidannuolijaksot, eli nivelten toistuvat pakkoasentojaksot.
Liian nuori nivelrikkoiseksi
Julkisen terveydenhuollon linjaukset on kohdistettu nimenomaan myöhäisvaiheen nivelrikon hoitoon. Työikäisen nivelpotilaan näkökulmasta yleinen ongelma on, että terveydenhuollossa sanotaan, ettei sinulle voi vielä laittaa tekoniveltä, koska olet niin nuori. Tekonivelen kantavuus painorajoituksineen ei välttämättä olekaan riittävän hyvä potilaan elämäntilanteeseen nähden, mutta myös nuorilla potilailla tekonivelen asentamisen syinä ovat jatkuva kipu- ja merkittävä toimintahaitta. Tekonivelen aika on, kun ihminen ei pysty toimimaan normaalisti oireilevan nivelen kanssa, ja sitä on jo yritetty hoitaa omahoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen keinoin.
Kokkonen harmittelee sitä, kuinka huonosti nivelrikkoiset tule-kuntoutujat kohtaavat kuntoutuksen. Lähtökohtaisesti aivan liian vähän päästään kuntoutuksen piirin ja kuntoutujan motivaatio hukataan. Samalla sivuutetaan se ajankohta, jolloin työtehtävien vaihto olisi vielä ollut mahdollista. Toisaalta työterveyshuollon kehittyminen mahdollistaa varhaisemman puuttumisen ongelmiin työpaikkojen sisällä.
Miten nivelrikon hoitoa voisi kehittää?
Lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän tule-vaivojen ja nivelrikon peruskuvan ja alkuvaiheen tunnistamiseen. Koulutuksessa tulisi opettaa nivelrikon alkuvaiheen rustopinnan pelastamista, uudelleenmuokkaamista ja kasvun edistämistä, jotta nivelrikon oireiden kehittymistä edelleen hidastettaisiin. Kokkonen kertoo kaipaavansa myös suurempaa painotusta kivunhoidon opetukseen, niin lääkkeettömin kuin lääkehoidonkin menetelmin.
”Kaiken ei myöskään tarvitse olla niin lääketieteen ja lääkäreiden varassa, vaan suuntana olisi hyvä olla terveydenhuollon ja kuntoutuskeinojen tie eikä pelkkä myöhäisen vaiheen sairaudenhoito. Nyt kuntoutukseen pääsee vasta raskaan, lausuntovetoisen systeemin kautta, ja sehän on käytännössä aina liian myöhään.”
Kokkonen toivoo kevennettyjä kuntoutuksen keinoja juuri siihen vaiheeseen, kun nivelet oireilevat, mutta sairausasteista nivelrikkoa ei ole vielä todennettavissa. Silloin olisi hyvä vaihe ammatilliselle kuntoutukselle. Fysioterapeutille kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa: silloin kun alkaa arveluttaa, tekeekö omalla toiminnallaan haittaa, ja mietityttää, mitkä olisivat oikeita keinoja hoitaa niveliä liikunnan keinoin. Terveyskeskuksissakin voisi olla enemmän varhaisvaiheen ryhmätoimintaa. Tämä olisi kansanterveyden kannalta hyvä ja halpa keino.
Työkulttuuriin tarvittaisiin myös tietynlaista armollisuutta. Ikääntyneille työntekijöille voi miettiä toisenlaisia tehtäviä: kehon vanhetessa kaikkea ei enää jakseta samalla tavalla kuin ennen, mutta varmasti olisi vielä paljon annettavaa työelämässä.
Lue alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan: Varhain todetun nivelrikon hoito tuottaa tuloksia, Niveltieto 3/2020
Kuinka työelämässä mukana oleva nivelrikkoinen voisi voida paremmin? Tätä aihetta käsitellään lisää ti 29.11.2022 yleisötilaisuudessa Sellon kirjastossa Espoossa. Lue lisää: Nivelrikko työikäisen kumppanina -yleisötilaisuus
