Slide

Työfysioterapeutilla on monta roolia ja tehtävää

Julkaistu 23.05.2024 Niveltieto

Työfysioterapeutti on työterveyden ammattihenkilö, joka on erikoistunut työterveyteen, ergonomiaan ja fyysisen toimintakyvyn edistämiseen. Hän antaa neuvontaa ja ohjausta muun muassa tuki- ja liikuntaelinten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Vuonna 2022 työfysioterapeuttien asema muuttui työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi. Tämä tarkoittaa, että työterveyshuollon asiakkaat voivat varata ajan suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle aivan samoin periaattein kuin lääkärille tai hoitajalle. Työfysioterapeutin vastaanotolle voi mennä myös työterveyslääkärin tai -hoitajan lähetteellä.

”Jokaisella työntekijällä on lakisääteinen oikeus mennä työfysioterapeutin vastaanotolle työkykyyn tai ylipäätään työhön liittyvissä asioissa”, työfysioterapeutti Sari Hautaviita Terveystalosta sanoo.

Työfysioterapeutit tekevät töitä hyvin monenlaisissa rooleissa. Työfysioterapeutti tutkii ja arvioi työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä, työympäristön ergonomiaa ja työssä kuormittumista, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sen lisäksi hän auttaa sopivien työasentojen, -tapojen ja -liikkeiden valinnassa. Yhteistyössä työpaikan kanssa työfysioterapeutti osallistuu hyvinvointia edistävien valmennusten, työtilojen ja -välineiden kehittämiseen ja suunnitteluun.

”Kaikki ammattiryhmät tekevät työterveydessä yhteistyötä. Meitä on työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi sekä sosiaalialan ammattilainen”, Hautaviita toteaa. ”Olemme mukana työpaikkaselvityksissä ja toimintasuunnitelman teossa.”

Työ painottuu terveyden edistämiseen, työntekijöiden hyvinvointiin ja työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Säännöllisiä toimintakykytestejä

Joissain työpaikassa tehdään työhöntulotarkastus.

”Jos työ on määritelty erityistä sairastumista tai sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi, silloin tarkastukseen lisätään vielä työfysioterapeutin tekemä tutkimus. Teemme toimintakykytestit tai selvitämme muita työstä aiheutuvia vaatimuksia. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa pelastajat, poliisit ja korkealla työskentelevät mastoasentajat”, Hautaviita kertoo.

Tietyin aikavälein tehtävät toimintakykytestit pitää läpäistä. Joskus nivelongelmat tai artroosi tulevat työntekijälle yllätyksenä, kun heikentyneen toimintakyvyn takia testitulos ei välttämättä ole sellainen kuin sen pitäisi.

”Ongelmathan ei välttämättä ole lähtöisin itse työstä, tai ne eivät ole työkykyyn vaikuttamassa.”

Määräaikaistarkastuksia voidaan tehdä myös osatyökykyisille työntekijöille työssä selviytymisen edistämiseksi tai edelleen työkyvyn selvittämiseksi. Silloin työfysioterapeutit auttavat määrittämään jäljellä olevaa työkykyä, ja tekevät muun muassa ergonomian mukauttamisratkaisuja työpaikalla.

”Työterveyshuollolla on tärkeä rooli siinä, että työ mitoitetaan jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti, ei sen mukaan, mitä haittoja löydetään”, Hautaviita selvittää.

Työkykyarvio

Työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arviointiin, jolloin pidetään työkykyneuvottelu. Lääkärin lisäksi työfysioterapeutti voi olla mukana tekemässä arviota, erityisesti silloin kun kyse on nivelongelmista tai fyysisestä suorituskyvystä. On hyvä muistaa, että myös työntekijällä itsellään on oikeus pyytää työkykyarviota, esimerkiksi työkuormitukseen liittyen tai jos työstä riippuvia sairauspoissaoloja on paljon.

”Työfysioterapeutilla työkykyneuvotteluissa voi olla hyvinkin tärkeä rooli. Hän osaa tuoda esiin arviota työn rasittavuudesta suhteessa työntekijän toimintakykyyn, joka on kartoitettu vastaanotolla tai työpaikkakäynnillä”, Hautaviita kertoo.

Jos työkykyarviossa todetaan, että työkyky on alentunut, ja siihen vaikuttaa nimenomaan työ, jota tällä hetkellä tekee, silloin joudutaan miettimään työnkuvan muokkausta. Tilalle voi löytyä korvaava työ, tai työntekijä pystyykin ehkä jonkin apuvälineen avulla tekemään työnsä. Hänelle räätälöidään sellainen työ, josta hän selviytyy vaivoistaan huolimatta.

”Iso kysymys onkin, pystyykö työnantaja järjestämään uutta työtä, kun työkyky on alentunut. Vaihtoehtoina ovat myös osa-aikatyö tai osa-aikaeläke”, Hautaviita toteaa.

Pitkät sairauspoissaolot

Työfysioterapeutit auttavat työhön paluussa pitkien sairauspoissaolojen jälkeen.

”Esimerkiksi tekonivelleikkauksen jälkeen ollaan kuukausi sairauslomalla, jonka jälkeen tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Sieltä voidaan ohjata työfysioterapeutin ohjaukseen ja neuvontaan, josta työntekijä saa tukea työhön paluuseen”, Hautaviita selvittää.

Terveystalossa työfysioterapeutti on yhteydessä työntekijöihin, jotka ovat olleet tuki- ja liikuntaelinoireiden takia sairauslomalla. Kun poissaoloja kertyy riittävästi, myös Kela vaatii, että näille työntekijöille on tehty kuntoutussuunnitelma.

”Tarjoamme heille tukea ja kysymme, voimmeko olla avuksi. Erityisesti silloin, jos asiakas ei jostain syystä ole saanut työfysioterapeutin ohjausta ja neuvontaa. Kutsumme hänet vastaanotolle tai me menemme käymään työpaikalle. Olemme huomanneet, että näin toimimalla pitkät poissaolot ovat vähentyneet”, Hautaviita kertoo.

Pitkät sairauspoissaolojen syyt ovat moninaiset ja asiakkaat eri-ikäisiä. Työnantajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota yli 55-vuotiaisiin. Siihen velvoittaa myös työturvallisuuslaki.

Lain tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja pidentää työuria. Tärkeässä roolissa ovat työkyvyttömyyden ehkäisy ja työntekijöiden mahdollisuudet työskennellä pidempään työkykyisenä.

Jotkut organisaatiot ostavat työntekijöilleen hoitofysioterapiaa täydentämään lakisääteistä työfysioterapiaa.

Erityiskoulutetut työfysioterapeutit

Työfysioterapeutti on aina käynyt läpi erityiskoulutuksen saadakseen työterveyshuollon pätevyyden. Heitä koulutetaan joko työterveyslaitoksella tai ammattikorkeakouluissa.

”Työterveyshuollossa voi aloittaa ilman pätevöitymiskoulutusta, mutta kahden vuoden kuluessa pitää pätevöityä, että saa toimia työfysioterapeuttina. Ilman pätevöitymiskoulutus ei voi työtehtäväänsä ihan kaikessa sen tarjoamissa mahdollisuuksissa hoitaa”, Hautaviita sanoo. ”Työn monipuolisuus vaatii erikoistumista ja tietojen jatkuvaa päivittämistä.”

 

”Työterveyshuollolla on tärkeä rooli siinä, että työ mitoitetaan jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti, ei sen mukaan, mitä haittoja löydetään”, työfysioterapeutti Sari Hautaviita sanoo.

Asiantuntijana TtM, työfysioterapeutti ja Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen jäsen Sari Hautaviita.

 

TEKSTI: Arja Karasvirta

Kirjoitus on julkaistu Niveltieto-lehdessä 2/2024.

Jos haluat lukea lehden muutkin artikkelit, liity jäseneksi Suomen Nivelyhdistykseen. Saat lehden jäsenetuna. Siirry sivulle Jäsenyyden esittely

Voit myös tilata lehden

  • irtonumeron (8,60 euroa) Lehtiluukusta
  • vuositilauksen (33 euroa), neljä lehteä vuodessa. Siirry sivulle Nivelpuoti