Juoksu-unia ja polviongelmia

Hallituksen puheenjohtaja Hannele JagadeesanNäen unta, että juoksen. Juokseminen tuntuu yllättäen hyvin helpolta ja kevyeltä. Ihmettelen mielessäni miten se käykään näin helposti, minullahan on tekonivel vasemmassa polvessa ja molemmissa lonkissa. Tajuan juoksevani maratonia ja mietin voiko hyvä olo kestää loppuun saakka. Sitten uni katkeaa. Todellisuus iskee päälle ja tiedän, että en ole juossut varmaan lähes kymmeneen vuoteen. En näe juoksu-unia siksi, että kaipaisin kovasti juoksemista. Kävely riittää minulle. Joskus on vain kiva hullutella. Jotkut lentävät unissaan. Minä juoksen.

Minulle tekonivelien tarpeen aiheutti nivelreuma, joka puhkesi ollessani 25-vuotias. Onneksi nivelrustot ovat syöpyneet pikkuhiljaa - sairauteen sopeutuu ajan myötä. 39-vuotiaana sain ensimmäisen tekoniveleni. Se laitettiin lonkkaan ja tulos oli erinomainen. Toinen lonkka oli leikkauksen alla vuoden päästä. Tulos ei ollut ihan niin erinomainen, mutta kuitenkin hyvä. Tästä taas vuoden päästä polvi sai tekonivelen. Sille antaisin arvosanan välttävä. Polvi uusittiin viime marraskuussa.

Tietysti välillä harmittaa kun ei pysty tekemään kaikkea mitä haluaisi. Tärkeintä kuitenkin on, että kivut pysyvät poissa ja mieli hyvänä. Elämän onnellisuuden löytää monista asioista. Sairaus ei ole usein este ihmissuhteille. Menin naimisiin heinäkuussa ja sain sen myötä ihanan aviomiehen ja kaksi lapsipuolta sekä uuden sukunimen, jonka voitte lukea tämän kirjoituksen lopusta. Jos ei rakkaus ihan paranna, niin ainakin se tuo kummasti helpotusta elämään.

Tässä Niveltiedossa käsittelemme teemana polven nivelrikkoa hoitoineen. Se on hyvin yleinen, ja naisilla jostain syystä yleisempi kuin miehillä. Joka vuosi jää nivelrikon vuoksi noin 40 000 suomalaista sairauseläkkeelle. Myös nuorilla voi esiintyä nivelrikkoa. Nivelruston vauriot alkavat kehittyä jo 20-ikävuoden jälkeen, mutta etenevät yleensä hitaasti ja oireita alkaa ilmetä alle viisikymppisenä. Huomattava ylipaino nelinkertaistaa polven nivelrikon riskin ja polvivammat viisinkertaistavat sen.

Perinnöllinen taipumus on myös huomioitava, sekä muut sairaudet (esim. nivelreuma, muut tulehdukselliset reumataudit, diabetes). Pihtipolvisuus ja länkisäärisyys myös kuluttavat tiettyä osaa polvinivelen rustosta. Nivelvika voi olla myös synnynnäinen. Aikaisemmin raskas, kuormittava ja yksipuolinen työ myös aiheutti nivelrikkoa, hyvänä esimerkkinä maataloustyöt. Nykyään syynä voi monesti olla ennemminkin liikkumattomuus. Vahvalla reisilihaksistolla on polven nivelrikolta suojaava vaikutus. Juoksu ja hölkkä eivät suurenna riskiä sairastua polven nivelrikkoon.

Sen sijaan kipu liittyy kuormitukseen ja rasitukseen nivelrikon oireina. Juoksu ja hölkkä eivät ole enää kipuvaiheessa suositeltavia vaan liikkumisessa olisi suosittava niveltä kuormittamattomampia lajeja, kuten vesijumppa, kävely, hiihto, uinti, pyöräily, vesijuoksu jne. Polveen voi kertyä myös rasituksen jälkeen turvotusta eli polvessa on ns. nestettä. Oireettomat kaudet voivat välillä olla pitkiäkin. Tärkeää on, että potilas saa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta, jotta hän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon ja oireidensa hallintaan.

Liian usein käy niin, että lääkäri kirjoittaa vain särkylääkereseptin eikä kerro potilaalle itse sairaudesta, hoidosta tai sen tavoitteista mitään. Vaikka nivelrikon syytä ei tiedetä, eikä tämän vuoksi siihen ole ennaltaehkäisevää tai parantavaa lääkehoitoa, on siihen kuitenkin hoitoja olemassa. Hoidoissa yhdistetään laaja-alaisesti lääkehoidon lisäksi liikunta, erilaiset fysioterapiat ja apuvälineet jne. Jokainen voi kokeilla eri hoitojen ja elintapojen vaikuttavuutta sairautensa hallintaan. Viimeinen hoitokeino on polven tekonivel, joka ei tunnu olenkaan huonolta vaihtoehdolta, kun on kärsinyt tarpeeksi kivusta ja eikä pääse enää kunnolla liikkumaan. Useimmiten lopputulos on hyvä ja kivut katoavat.

Nivelrikkoa tutkitaan ja uusia hoitoja kehitetään. On ajan kysymys milloin uusia ratkaisevia hoitoja löydetään. Tutkittavina on paljon erilaisia hoitoja: geeniterapiaa, kudosteknologiaa, kudossiirteitä, soluterapioita, reumalääkkeiden kokeilua nivelrikkoon, aineita joilla lisättäisiin nivelen voitelua, rakenteellisiin nivelrikkomuutoksiin vaikuttavia lääkkeitä jne. Tekoniveliin kehitellään mm. timanttipinnoitetta sekä biomateriaaleja ja parannellaan niiden ominaisuuksia.

Hannele Jagadeesan

puheenjohtaja

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.

Yhdistyksen sisäiset sivut