Salme Nummela tekee historiaa

Vaikka ylöjärveläinen Salme Nummela meni aluksi vain kokeilemaan Taekwon-Doa, laji vei sydämen saman tien. Nyt hänellä on 1. Danin musta vyö, ja hän ohjaa omaa ryhmää 83-vuotiaana. Sekä fyysinen että henkinen terveys ovat parantuneet huomattavasti.

Salme Nummela innostui 75-vuotiaana korealaisesta kamppailulajista Taekwon-Dosta katsellessaan lastenlastensa treenejä ja valmentajan ohjausta.

”Kun katselin ensimmäistä kertaa Tarja Korhosen ohjauksia, ojentelin samalla jalkojani ja ajattelin, että tuohan tekisi hyvää selälle”, Salme kertoo syyksi alkuinnostukseen. ”Kun tulin ensimmäiseen aikuisten alkeiskurssin harjoitukseen, päällimmäisenä oli ajatus, että menen vain kokeilemaan. Lopetan varmasti kohta, mutta menen nyt kun tuo Tarja niin haluaa. Treenaaminen tuntuikin hauskalta ja ryhmä oli mukava!”

Salme jäi ja aloitti säännöllisen treenaamisen. Alkeisryhmässä oli hyvä henki, kavereita autettiin ja tsempattiin. Sama hyvä tunnelma on säilynyt.

Salme huomasi voivansa koko ajan vain paremmin ja paremmin, kun kehoon tuli enemmän voimaa ja liikkuvuutta.

Salme kehuu hyviä ohjaajia, jotka antavat selkeitä ohjeita ja tietoa esimerkiksi siitä, mikä merkitys liikkeellä on. Heidän ohjauksessaan on ollut helppo treenata.

”On kiva, kun saa selkeitä ohjeita – nyt korjaa tätä liikettä; katsos näin, kokeile tätä uudestaan, tarkenna käsien asentoa.”

Nivelrikko pysyy aisoissa

Salmella on sormissaan ja ranteissaan nivelrikko. Hän kertoo oireilevansa myös polvia.

”Joskus ihan selvästi, jos olen ollut pari viikkoa tekemättä harjoitusliikkeitä, jos en herättele niveliä, niin alkaa tuntua kipuja. Se on minulle iso asia, että vähintään kolme kertaa viikossa käyn treeneissä ja verryttelen kaikki alueet: sormet, ranteet, polvet, nilkat, niskan ja selän. Olen sitä mieltä, että kun nivelrustot saavat koko ajan uusia ravinteita verenkierron mukana, nivelet voivat paremmin. Treenaaminen tekee hyvää myös nivelien viereisille lihaksille”, Salme kertoo. Salmen mielestä nivelrikkojen vaikutukset ovat selvästi vähentyneet.

Salme käyttää öisin rannetukia, koska nukkuessa kädet voivat mennä väärään asentoon. Nivelet pysyvät järjestyksessä, kuten Salme itse kuvailee.

Salmelle hiihto on ollut elinikäinen rakas harrastus. Mutta hiihtäminen jäi, kun nivelrikon takia sauvoista ei enää voinut pitää kiinni niin kuin pitäisi. Se oli hänelle suuri pettymys.

”Eihän sauvoja voi käyttää oikealla tavalla, jos sattuu kovin. Seuraus oli, että vetelin sauvoja perässäni. Eihän se hiihtämistä ollut se semmoinen. Mutta nyt pystyn jälleen hiihtämään! Se on iso ilo itselleni. En oikeastaan tiennyt, että saan Taekwon-Dosta apua hiihtämiseen. Nyt pystyn heiluttamaan sauvoja ihan niin kuin pitääkin ja antamaan vauhtia menoon”, Salme iloitsee.

Salmen mielestä liikkeellä on iso merkitys kehoon ja sen toimintoihin, mutta myös koko olemukseen ja mieleen.

Jokainen on mukana tavallaan

Nivelrikko ei suuremmin haittaa treeneissä. Ainoa, jonka Salme mainitsee, on punnertaminen. Hän nousee pöydän äärestä, koska haluaa näyttää miten punnertaa.

”Aloitin punnertamisen nyrkeillä. Aina silloin tällöin vieläkin, kun sattuu ranteisiin, käytän nyrkkejä. Mutta nyt pystyn punnerrukset tekemään useimmiten suorilla kämmenillä”, Salme kertoo.

Potkutkin sujuvat, eikä nivelrikko haittaa.

”Olen huono tekemään sivupotkuja, en saa jalkaa nousemaan tarpeeksi”, Salme kuvailee. ”Mutta se ei yhtään häiritse tekemistä. Kaikkea ei tarvitse tehdä tässä iässä. Eikä ne nuoriltakaan aina suju, jos on jokin selkeä este. Jokainen voi tehdä sen mukaan, minkä kroppa antaa myöten.”

Potkuissa tärkeää on voiman käyttö. Salme näyttää, kuinka potkaisee eteen kevyesti. Vaikka potku näyttää keveältä, siinä on silti voimaa.

”Harmonia-ryhmältä eli 60+ ryhmältä ei välttämättä vaadita isoa voimankäyttöä ihan sen takia, että osalla voi olla sairauksia, esimerkiksi sydänpulmia, jotka estävät tekemästä voimakasta harjoittelua. Silloin treenejä pehmennetään. Näin jokainen voi olla mukana tavallaan”, Salme kertoo.

Harmonia-ryhmäläiset, tai harmonistit, ovat iältään 57–84-vuotiaita. He treenaavat kerran viikossa Salmen ohjauksessa.

Mustan vyön 1. Dan

Taekwon-Don harjoittaminen koostuu muun muassa erilaisista käsi- ja potkutekniikoista, liikesarjoista, otteluista, itsepuolustuksesta ja voimamurskauksesta. Kehittymistä mitataan ns. vyökokeilla. Jokaisella oppilaalla on tietyn värinen vyö, joka kertoo hänen vyöarvonsa hierarkkisessa järjestelmässä. Vyöarvo osoittaa opettajalle, mitä kultakin oppilaalta voi odottaa. Vyövärejä on kuusi: valkoinen, keltainen, vihreä, sininen, punainen ja musta. Kun oppilas etenee vyöhierarkiassa, hän ottaa vastuuta oman seuransa toiminnasta, kuten treenien ohjaamisesta tai päätöksentekoon osallistumisesta.

Mustissa vöissä on yhdeksän Dan-astetta. Salme sai mustan vyön 1. Danin joulukuussa vuonna 2022. Hän on Suomen vanhin mustan vyön kokeeseen osallistunut ja ensimmäisen Danin suorittanut henkilö. Tätä hän on kenties myös maailmalla.

”Kun aloitin, en tiennyt mitään vyökokeista. Kaipa se kuuluu asiaan, ajattelin, kun muut alkoivat puhua kokeista. Niissä täytyy osoittaa hallitsevansa uusia tietoja, taitoja ja menetelmiä Taekwon-Don eri osa-alueilta. Vyökokeet oikeastaan kannustavat tekemään yhä paremmin Taekwon-Doon kuuluvat asiat. Niinpä olen sitten aina langennut seuraavaan vyökokeeseen”, Salme kertoo hymyillen. ”Nyt tähtäin on 2. Danissa.”

Salme kertoo löytävänsä itsestään aina jotain uutta, jota ei ole tiennyt olevankaan – ja se on hauskaa. Muistikin on parantunut, koska hän joutuu paneutumaan jatkuvasti uuteen asiaan ja tehtävään. Myös koreankieliset termit ja nimet tekniikoille ja liikkeille on otettava haltuun.

”Ohjaan Harmonia-ryhmää ja siksi on välttämätöntä osata koreankieliset nimikkeet. Aina kun tulee uusi liikesarja, nimikkeet kertovat, mitä siihen kuuluu. Koko liikesarja täytyy muistaa alusta loppuun ja tehdä oikein. Tämä kaikki vaikuttaa varsin ilmeisesti muistiin”, Salme selvittää. ”Ohjaajatkin sanovat, että muistini on parantunut. Sillä on iso merkitys.”

Monessa mukana

Taekwon-Don Harmonian ohjauksen ja omien harjoitusten lisäksi Salme vetää eläkkeensaajien kuoroharjoituksia ja lausuntaryhmää sekä ottaa yksinlaulutunteja. Puutarhatöitä unohtamatta.

”Taekwon-Don takia luulen, että minulla on enemmän innostusta ja energiaa yhteen jos toiseenkin. Nautin todella sekä Harmonia-ryhmän, kuoron että lausujien ohjaamisista. On hienoa saada kuoro tulkitsemaan laulujen tunnelmaa, ja innostavaa löytää lausujien kanssa keinoja, joilla voi vaikuttaa runojen kautta kuulijoiden ajatuksiin ja tunteisiin. Kaikessa ohjaamisessa on iso ilo saada yhdessä aikaan vahvoja onnistumisen tunteita. Itselle tulee semmoinen olo, että ihanaa, kun saa elää!”

Salme mainitsee, että nauru on kaikessa tekemisessä tärkeää. Naurujoogaohjaajan opeilla hän yrittää aina saada jokaiseen treeniin monta nauramisen paikkaa. Nauru vahvistaa yhteishenkeä, vaikuttaa positiivisesti olotilaan ja helpottaa oppimista.

”Usein, kun he lähtevät treeneistä, he sanovat, että ’ihanaa kun tulin’, tai että ’mietin aamulla, etten jaksa, mutta hyvä kun tulin’. Tällaisista kanssaeläjien tyytyväisistä lausunnoista saa itselle hyvän mielen. Yksi tärkeimpiä asioita tässä tekemisessä on ilo. Olen myös saanut hyviä ystäviä!”