Nivelrikkoa sairastavat kokevat hyötyvänsä terveellisistä elintavoista
Selvitimme ihmisten kokemuksia liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen vaikutuksesta omaan hyvinvointiin. Liikunta on lisännyt omaa hyvinvointiani -väitteen kanssa samaa mieltä oli 73 % kyselyyn vastanneista (n = 985). Jokseenkin samaa mieltä oli 22 % ja jokseenkin eri mieltä oli 2 % vastanneista. 3 % ei osannut ottaa kantaa.
Vastaajien kokemukset ovat linjassa tutkimustiedon kanssa. Tuoreen meta-analyysin mukaan polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Lisäksi liikunta parantaa ihmisten toimintakykyä. (British Journal of Sports Medicine 2023; 57: 990–996.)
Kyselyymme vastanneet myös kokevat itse voivansa vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Toinen kyselyn väittämä kuului: Voin vaikuttaa omaan hyvinvointiini mm. liikunnalla, riittävällä levolla, terveellisellä ruokavaliolla ja sosiaalisilla suhteilla. 85 % vastaajista oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 14 % jokseenkin samaa mieltä. Kahdeksan vastaajaa (985 vastaajasta) oli jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä ja kolme vastaajaa ei osannut ottaa kantaa väittämään.
Erilaiset motiivit ohjaavat terveellisiin elämäntapoihin
Kysyimme ihmisiltä, mikä heitä motivoi terveellisin elämäntapoihin? Mitä he tavoittelevat? Motivaatio määrää, miten ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa on suuntautunut. Se on voima, joka ohjaa toimintaamme. Motivaation perustana ovat motiivit, joilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Ihmiset elävät jatkuvasti erilaisten motiivien ristipaineessa, jossa on päätettävä, valitsisinko sen, mikä olisi hauskaa vai sen, mikä olisi hyödyllistä. Ihmiset ovat valmiita ponnistelemaan asioiden eteen, jotka he kokevat itselleen tärkeiksi ja jotka on mahdollista saavuttaa. Erään vastaajan mukaan terveellisin elämäntapoihin motivoi:
”Se, kun huomaa, että omilla valinnoilla on vaikutusta ja jaksaa paremmin ja vähemmillä kivuilla nauttia elämästä, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa.”
Mielenterveys on osa hyvinvointia ja terveyttä. Sanat mielen hyvinvointi, hyvä olo ja hyvinvointi toistuivat monissa (33 %) vastauksissa, joissa ihmiset pohtivat, mikä saa heidät tekemään terveellisempiä valintoja. Kivun välttäminen tai vähentäminen oli ihmisten toimintaa ohjaava voima 13 % vastaajista. Yhtä moni perusti toimintansa toiveeseen siitä, että olisi ikääntyessäänkin vielä mahdollisimman toimintakykyinen. Osalla vastaajista pyrkimistä terveellisiin elintapoihin vaikuttaisi ajavan pelko ikääntyvän ihmisen tulevaisuuden näkymistä. Noin 14 prosenttia yli 65-vuotiaiden suomalaisten säännöllisestä avuntarpeesta on arvioitu aiheutuneen polven ja lonkan nivelrikosta. Vastaajat kommentoivat mm. näin:
“En halua päätyä sänkyyn autettavaksi.”
”Toivomus pysyä mahdollisimman pitkään sen kuntoisena, että pystyn itsenäisesti asumaan isossa ja rakkaassa omakotitalossani”
Vastauksissa nousi esiin ihmisten halu osallistua itselleen merkitykselliseen toimintaan ja olla yhteiskunnan tuottava jäsen. Työssäjaksamisen tai ylipäätään arjessa jaksamisen mainitsi 11 % vastaajista. Myös terveellisten elintapojen vaikutus nukkumiseen nousi esiin vastauksissa.
”Jotta jaksaisi touhuta pitkin päivää, tehdä puutarhatöitä, tehdä pyöräretkiä.”
”Työelämässä pitäisi vielä jaksaa kymmenen vuotta.”
”Halu pysyä liikuntakykyisenä ja saada nukutuksi.”
4 % vastaajista nimesi motiivikseen painonhallinnan. Ylipainon kuvattiin tekevän olon ja liikkumisen tahmeaksi. Erään vastaajan mukaan pienikin painonpudotus vaikuttaa myönteisesti polven ja lonkan vaivoihin.
14 vastauksessa (2 %) motivaatiotekijöiksi mainittiin lapsenlapset.
”Hyvänä motivaattorina ovat lapsenlapset. Heidän kanssa on kiva retkeillä ja touhuta hyvässä kunnossa.”
”Yritän pysyä kunnossa nähdäkseni lastenlasteni kasvavan.”
Kahdeksassa vastauksessa mainittiin koira. Toisaalta ihmisen parasta ystävää pidettiin tärkeänä “lenkittäjänä” ja toisaalta esiin nousi myös halu pysyä itse kunnossa, koska on vastuussa lemmikistä.
”Personal trainer − pian 8-vuotias cockerspanieli − vie minut lenkille joka päivä säässä kuin säässä.”
Koirista huolehtimisen lisäksi puhuttiin myös omaishoitajuudesta. Hyvinvointi rakentuu sen varaan, että ihmiset tunnistavat ja ottavat käyttöönsä omat vahvuutensa ja edistävät niiden avulla yhteistä hyvää. Kokemus siitä, että itsellä on jotakin väliä muille, on tärkeä. Eräs vastaaja kertoi lasten ja lastanlasten sekä mökiin kunnossapidon olevan motivaatiotekijöitä ja totesi, että:
”Äijän tukea tarvitaan vielä.”
Tekonivelleikkaus mainittiin 21 vastauksessa − joko niin, että vastaajaa kertoi terveellisten elintapojen avulla pykivänsä välttämään tekonivelleikkauksen tai sitten valmistautuvansa terveellisten elintapojen (erityisesti liikunnan ja ravitsemuksen) avulla lähestyvään tekonivelleikkaukseen. Osa myös kertoi motivaation liittyvän leikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen.
”Liikunnalla olen saanut lykätyksi tekonivelleikkauksen tarvetta.”
”Minulla on nivelrikkoa useassa nivelessä ja olen juuri toipumassa molempien polvien tekonivelleikkauksesta. Siksi terveelliset elämäntavat ja Nivelyhdistyksen etäjumppa on ollut tärkeää ennen leikkausta ja toipumisvaiheessa myös.”
Joidenkin vastaajien vastauksissa korostui motivaation sisäsyntyisyys. Sisäisessä motivaatiossa jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle nautintoa. Vastaajat esimerkiksi kuvasivat liikkumisen olevan osa itseään ja pitäneensä liikunnasta aina.
”En tarvitse erikseen motivaatiota. Olen lapsesta asti ollut liikunnallinen, olen yhäkin. Jumppaan, lenkkeilen, nostelen käsipainoja, vetelen vastuskumeja, poljen kuntopyörää. Enkä ole ylipainoinen, siksi on helppo ja kevyt tehdä mitä haluan.”
”Harrastan juoksemista, se on osa elämäntapaani.”
23 vastaajaa (3 %) kuvasi terveellisten elintapojen olevan jo vakiintuneita. ”Olen aina tottunut ulkoilemaan ja liikkumaan, ja onneksi vielä pystyn, eli olisiko motiivi tottumus”, pohti eräs vastaaja.
Tukea elämäntapamuutoksiin saadaan terveydenhuoltojärjestelmästä ja erityisesti sen ulkopuolelta
Ihmiset tarvitsevat usein yksilöllistä tukea, jotta voivat askel askeleelta kulkea kohti terveellisempää elämää. Selvitimme millaista tukea ihmiset ovat saaneet elämäntapamuutoksiin.
Kysymykseen Millaista tukea olet saanut elämäntapamuutoksiin? vastasi 634 vastaajaa. Suurin joukko, 20 %, kertoi saaneensa tukea etsimällä tietoa mm. kirjallisuudesta, lehdistä, yleisöluennoilta ja netistä. Suomen Nivelyhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Niveltieto-lehteä ja Turun Seudun Nivelyhdistykseltä ilmestyy Nivelposti-lehti kaksi kertaa vuodessa.
”Niveltieto-lehti on antanut paljon hyvää tietoa liikunnasta ja ravinnosta. Yleensä se on tullut luettua kannesta kanteen.”
”Netistä ja kirjoista löytyy hyvin paljon tietoa, kun vain osaa etsiä.”
Elintavat eivät muutu pelkästään tiedolla ja yleisillä ohjeilla. Tärkeä tuki ovat myös puoliso, perhe, muut läheiset ja ystävät. Ne mainittiin 13 % vastauksista.
”Läheinen ystävä jaksaa aina kannustaa.”
”Vaimoni tukee minua. Liikkuu kanssani ja yrittää huolehtia terveellisestä syömisestä.”
Yhtä monessa vastauksessa mainittiin jokin liikunta- ja hyvinvointialan ammattilainen (personal trainer, liikunnanohjaaja, joogaopettaja) ja heidän ohjaamat liikuntaryhmät.
”Nivelyhdistyksen etäjumpat ja niistä saatu hyöty ovat kannustaneet liikkumaan.
”Olen kymmeniä vuosia harrastanut erityyppistä liikuntaa ja tuki on tullut esim. jumpan vetäjältä.”
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (lääkärit, terveydenhoitajat, toimintaterapeutit, ravitsemusterapeutit, psykologit ja fysiatrit) mainittiin 11 % vastauksista. Erikseen mainittiin vielä fysioterapeutit 6 % vastauksista.
”Olen saanut tukea työterveyshuollosta, mm. fysioterapeutilta ja työterveyshoitajalta.”
”Ortopedin kannustuksesta aloitin säännöllisen kuntosaliharjoittelun.”
Myös erilaiset vertaistukiryhmät lähitapaamisina ja verkossa sekä erilaiset keskusteluryhmät netissä koettiin tärkeäksi tuen antajaksi. Ne oli mainittu 10 % vastauksista.
”Kun kuulee, että muutkin onnistuu, niin innostuu itsekin kokeilemaan ja hakemaan tietoa.”
”Vertaisilloista tai muusta materiaalista jää jotain kytemään mieleen ja sitten pohdinnan jälkeen asiat muuttuvat käytännön tasolle.”
Näiden lisäksi useammassa vastauksessa mainittiin erilaiset kuntoutuskurssit ja muut kurssit, tuetut lomat ja yhdistyksen tarjoama virkistystoiminta sekä työnantajan tarjoama tuki. Osa vastaajista toi esiin myös älykellon hyvänä tukena.
“Osallistumalla hyvinvointivalmennukseen olen saanut tietoa ja tukea. Työnantaja tuki suostumalla työvuorojen muutokseen.”
”Älykellosta on helppo seurata omaa edistymistä ja hyvinvointia.”
Kaikki eivät edes kokeneet tukea tarvitsevansa. Eräs vastaaja kommentoi itse katsoneensa kokovartalopeiliin ja havainneensa, että ”liikuntaa lisää ja sokeri ja pullat pois”. Osa olisi tukea kaivannut enemmänkin, mutta koki, että sitä ei mistään saa tai että tuki on pirstaleista.
”Paljon joutuu itse etsimään tietoa, asiantuntijoilta eri ohjeita. Itse pitää miettiä & kokeilla mikä sopii.”
Miten ihmisiä voitaisiin tukea paremmin? Eräs vastaaja kiteytti toiveen:
”Olisi hyvä, jos olisi alkuun saatavilla oma tsemppari, joka auttaisi ikään kuin ajamaan itseä sisään nivelterveyden maailmaan. ”Ohjeet käteen ja tee näin” -tyyli jää helposti toteuttamatta uuden tilanteen ja sairauden edessä.”
Terveellisten elämätapojen edistämiseksi tarvitaan monikulmaista viestintää ja itseohjautuvuuden tukemista
Kyselyn tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että elintapaviestinnässä tulisi perinteisen terveyden edistämisen näkökulman lisäksi viestiä vahvemmin elämäntapojen monista muista positiivisista vaikutuksista: itselle merkitykselliseen toimintaan osallistumisen tuottamasta onnellisuudesta, jaksamisesta ja myös talousnäkökulmasta.
”Terveenä elämä on laadukkaampaa, hauskempaa ja halvempaa!”
”Yhteiskunnan kuluja säästyy, kun ihmiset liikkuvat tarpeeksi ja valitsevat terveellistä ruokaa…”
Elämäntapojen muokkaaminen on vaikeampaa kuin lääkkeen tai lisäravinteen ottaminen. Ihmiset tarvitsevat tukea itseohjautuvuuteen − ja tässä tarvitaan toimia myös terveydenhuoltojärjestelmältä. Osa kunnista on herännyt tarpeeseen ja tarjoaa matalan kynnyksen, maksutonta liikuntaneuvontaa joko yksilö- tai pienryhmissä. Vuonna 2023 yhteensä 190 kuntaa tarjosi liikuntaneuvontaa työikäisille. Ikääntyneille liikuntaneuvontaa tarjosi 154 kuntaa. Esimerkiksi Turku on yksi näistä kunnista. Liikuntaneuvonnan avulla on tarkoitus tukea arjen muuttamista aiempaa aktiivisemmaksi. (Ks. lisää liikuntaneuvonta.fi.)
Keskustelemalla on mahdollista määrittää ihmiselle itselleen merkitykselliset muutokset ja realistiset tavoitteet. Tuen tulisi lähteä liikkeelle ihmisen omista tarpeista, toiveista ja arvoista. Ne varmistavat sen, että ihminen sitoutuu elämäntapamuutokseen, jos sellaista tarvitaan.
Kysely toteutettiin yhdessä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa osana Nivelterveysviikkoa 2024.
