Uutiset

2020, 04.05.2020 | niveladmin

Lonkan metalli-metalli-tekonivelissä esiintyvä kylmähitsautuminen haasteena uusintaleikkauksissa

Lonkan tekonivelen uusintaleikkausta voi hankaloittaa tekonivelen varsiosan ja siihen kartioliitoksella kiinnitettävän nuppiosan liitoksen kylmähitsautuminen. Heikki Mäntymäen väitöstutkimuksessa kylmähitsautumisilmiö havaittiin 29 prosentissa ReCap-M2a-Magnum-tekonivelen uusintaleikkauksia.

– Uusintaleikkauksessa tulee varautua tekonivelen varsiosan ja nupin liitoksen kylmähitsautumiseen. Irrotus voi vaatia erityistyökaluja. Pahimmassa tapauksessa komponentteja ei pysty irrottamaan toisistaan edes erityistyökaluilla, jolloin myös tekonivelen varsiosa joudutaan irrottamaan reisiluusta, Mäntymäki kertoo.

Kylmähitsautumisen aiheuttamat ongelmat uusintaleikkauksissa pidensivät toimenpiteen kestoa ja lisäsivät leikkauksenaikaista verenvuotoa.

– Oleellista on, että sellaiseen tilanteeseen on varauduttu erityisvalmiuksin. Myös potilaan kanssa on syytä keskustella riskistä jo ennen leikkausta.

ReCap-M2a-Magnum-tekoniveltä käyttävillä lisääntynyt riski metallihierreoireyhtymään

Yleisesti tavoitteena on, että yli 90 prosenttia tekonivelistä on toimivia kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta. Metalli-metalli-liukupintaista tekoniveltä käyttävällä potilaalla on lisääntynyt riski tekonivelen uusintaleikkaukseen. Uusintaleikkausriskiä lisää niin sanottu metallihierreoireyhtymä. Mäntymäki tarkasteli väitöskirjassaan ReCap-M2a-Magnum-tekonivelen aiheuttamaa metallihierreoireyhtymän riskiä.

Metalli-metalli-liukupinnan kuluminen on vähäisempää perinteiseen muovi-metalli-liukupintapariin verrattuna. Sen on uskottu kestävän paremmin erityisesti nuorilla ja urheilevilla ihmisillä. Metalli-metalli-liukupintaiset tekonivelet saavuttivat suuren suosion 2000-luvun alussa myös Suomessa.

Metalli-metalli-liukupinnasta irtoaa metallihierrettä ympäryskudoksiin ja edelleen verenkiertoon. Tästä voi olla seurauksena metallihierreoireyhtymä, joka suurentaa riskiä joutua uusintaleikkaukseen. ReCap-M2a-Magnum-tekonivelmallia käyttävistä potilaista 11,8 prosentilla todettiin metallihierreoireyhtymä.

– Tällöin uusintaleikkausriski on koholla, ja osa potilaista on leikattava uudelleen metallihierreoireyhtymän vuoksi.

On kuitenkin huomioitava, että suurella osalla metalli-metalli-tekonivel toimii moitteettomasti, Mäntymäki muistuttaa.

Lonkan metalli-metalli-tekonivelpotilaiden hoitoprotokolla tarkentuu

Suomen Artroplastiayhdistys suositteli pidättäytymään lonkan metalli-metalli-liukupintaisten tekonivelien asennuksesta jo vuonna 2012. Mäntymäen mukaan seurantakäynnit ovat suotavia ihmisille, joilla on lonkassa metalli-metalli-liukupintainen kokotekonivel. Näin ongelmiin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

Lonkan tekonivelen aiheuttamaa metallihierreoireyhtymää voidaan arvioida muun muassa verinäytteestä tehtävillä metalli-ionipitoisuuden mittauksilla. Nykyään Suomen Artroplastiayhdistys suosittelee seurantaa totutettavaksi 1–2 vuoden välein. Mäntymäen tutkimuksen mukaan kahden vuoden seurannassa veren metalli-ionipitoisuudet eivät nousseet merkittävästi ReCap-M2a-Magnum-tekoniveltä käyttävillä potilailla.

– Tutkimuksen perusteella seurantaväliä voitaisiin harkita jopa pidennettävän tietyillä potilailla. Seurannan tulee olla kustannustehokasta sekä potilaan että terveydenhuollon näkökulmasta, Mäntymäki arvioi.

–  Eri tekonivelmallit menestyvät tutkimusten mukaan eri tavoin, eikä tutkimustulos kyseisellä tekonivelmallilla ole laajennettavissa muihin tekonivelmalleihin, hän lisää.

Mäntymäen tutkimus paljastaa uusia tuloksia ja ongelmia ReCap-M2a-Magnum-tekonivelmalliin liittyen. Vaikka metalli-metalli-liukupintaisten tekonivelien asennus on lopetettu, tulee niitä käyttäville ihmisille edelleen järjestää seuranta. Koska tekonivelmallien välillä on eroavaisuuksia, tulisi pyrkiä mallikohtaisesti selvittämään seurannan tarve ja siitä tehtävät johtopäätökset.

***

LL Heikki Mäntymäki esittää väitöskirjansa Results of ReCap-M2a-Magnum Metal-on-Metal Total Hip Arthroplasty julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.5.2020 klo 12.00.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/312037156

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Joonas Sirola (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Aro (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.

- Turun yliopiston tiedotteet -

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.

Yhdistyksen sisäiset sivut