Uutiset

2019, 27.08.2019 | niveladmin

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen luukato on voimakkainta ensimmäisenä vuotena leikkauksesta

Lonkan tekonivelleikkaus vaikuttaa reisiluun yläosan luuntiheyteen muuttamalla kuormitusolosuhteita. Heikentynyt luuntiheys saattaa johtaa komplikaatioihin, kuten proteesin viereisiin, periproteettisiin murtumiin ja tekonivelen irtoamiseen. Lääketieteen lisensiaatti Toni Tapanisen väitöstutkimus osoittaa, että luuntiheyden muutos on voimakkainta ensimmäisenä leikkauksenjälkeisenä vuotena ja sen jälkeen lievenee muistuttamaan normaalia luun ikääntymisprosessia. Myös proteesin mallilla ja osteoporoosilääkityksellä on vaikutusta luuntiheyden muutokseen.

Lonkan nivelrikko on Suomessakin erittäin yleinen tauti. Suomen Artroplastiayhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2018 kaikkiaan 9631 primääriä lonkan tekonivelleikkausta. Vaikka tekonivelleikkauksen tulokset ovat erittäin hyviä ja potilastyytyväisyys korkea, liittyy tekonivelleikkauksen jälkeiseen aikaan myös riskejä, jotka voivat johtaa uusintaleikkauksiin.  Lonkan tekonivelen uusintaleikkauksia tehtiin Suomessa yli 1500 vuonna 2018. Yleisimpiä syitä uusintaleikkaukselle ovat bakteeritulehdukset, tekonivelen sijoiltaanmeno, periproteettinen murtuma ja proteesin irtoaminen.

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen reisiluun yläosassa tapahtuu luukatoa ja luun mineraalitiheyden heikkenemistä. Yleisesti ajatellaan tämän johtuvan ainakin osittain kuormituskatoilmiöstä. Luun mineraalitiheyden heikkenemisen yhteyttä lonkan tekonivelen uusintaleikkaukseen ei ole toistaiseksi pystytty vielä osoittamaan.

Tapanisen väitöstutkimuksessa selvitettiin lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta reisiluun yläosan luuntiheyteen pitkän ajan seurannassa. Lisäksi selvitettiin, onko jo pääosin käytöstä poistuneella pinnoiteprotetisaatiolla luuntiheyden muutosta suojaava vaikutus ja pystytäänkö osteoporoosilääkkeillä vaikuttamaan luuntiheyden muutoksiin keskipitkän ajan seurannassa.

Tutkimustulosten mukaan reisiluun yläosan luuntiheys laskee jopa 23 prosenttia ensimmäisenä leikkauksenjälkeisenä vuotena. Kuitenkin sen jälkeen luuntiheyden lasku pienenee merkittävästi ja muutokset heijastavat normaalia luuston ikääntymisprosessia. Edelleen tulokset osoittavat, että pinnoiteprotetisaation aiheuttama luuntiheyden lasku on pienempi kuin perinteisen lonkkaproteesileikkauksen aiheuttama. Tutkimuksessa todettiin myös, että luun hajoamista estävä alendronaattihoito vähensi proteesin viereistä luuntiheyden laskua merkittävästi. Osteoporoosilääkitys saattaisi olla hyödyllinen potilaille, joilla ennen leikkausta todetaan alentunut luuntiheys.

Lääketieteen lisensiaatti Toni Tapanisen väitöskirja Bone mineral density changes and histomorphometric findings after hip arthroplastic surgery (Luuntiheyden muutokset ja histomorfometriset löydökset lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Aro Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.

Väitös lääketieteen alalta
Väittelijä: LL Toni Tapaninen
Aika ja paikka: 6.9.2019 klo 12, KYS auditorio 2, Kuopion kampus

- Itä-Suomen yliopiston tiedotteet

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.