Slide

Ikä vaikuttaa jalkaterveyteen

Julkaistu 27.05.2024 Niveltieto

Ikääntyessä ihmisen jalkaterveys muuttuu huomaamatta. Siksi on tärkeää tutkia säännöllisesti jalkaterveyttä ja huomata mahdolliset muutokset esimerkiksi jalan muodossa.

Ikä vaikuttaa jalkaterveyteen monella tapaa. Kun lihasvoima ja -massa alaraajoissa heikkenevät iän myötä, ne aiheuttavat erilaisia asentomuutoksia. Kynsiinkin tulee muutoksia ja nivelet löystyvät.

”Tietysti ikääntyminen ja muutokset meillä kaikilla tapahtuvat yksilöllisesti. Mutta ehkä eniten ikääntymiseen liittyy erilaiset kivut päivittäisessä elämässä”, hoitotieteen professori Minna Stolt Turun yliopistosta sanoo.

Stolt kuvailee, kuinka nilkka, jalkaterä ja varpaat muuttuvat ikääntyessään. Jalkaterän ääriviivat ja olemus muuttuvat hieman, kun nivelet löystyvät.

”Jalkaterä levenee aika usein, mutta myös pitenee verrattuna siihen, mitä se on ollut nuoruudessa tai aikuisuudessa. Ihmiset eivät tule ehkä ajatelleeksi, että jalkateräkin voi muuttua iän myötä, ja millä tavalla jalkaterä toimii näiden muutosten myötä”, Stolt toteaa. ”Jalkaterän muutokset on hyvä pitää mielessä kenkäostoksilla.”

Iho kaipaa kosteutta ja jalat sukkia

Iho on ihmisen suurin elin. Myös jalkaterän alueella kosteustasapaino usein häiriintyy ja iho alkaa ikääntyessä kuivumaan enemmän.

”Voi olla ihan kuivaa hilseilevää ihoa, halkeilevaa ihoa, kovettumia ja känsiä. Kun ikää tulee, pitäisi muistaa huolehtia ihon kosteustasapainosta rasvaamalla omaa kehoa, mutta myös jalkaterän aluetta päivittäin. Varpaan välejä ei pidä rasvata. Keho tai iho tarvitsee ulkopuolista kosteutusta, koska ikääntyessä iho ohenee ja rasvasolujen määrä vähenee”, Stolt painottaa.

Sukilla on tärkeä rooli jalkaterveydessä ja sen ylläpitämisessä. Sukkien tehtävänä on poistaa kitkaa ihon ja kenkämateriaalin välissä silloin kun pidämme kenkiä jalassa. Sukaksi kannattaa valita sekoitemateriaalista valmistettuja sukkia, jotka mahdollistavat jalkaterän hengittää. Ja toisaalta, kun jalkaterä hikoilee, sukan tehtävänä on kuljettaa kosteutta pois iholta, jotta jalkaterä olisi kuiva ja lämmin. Hikoileminen hiipuu vähitellen iän myötä.

”Valitse sellaiset sukat, joissa sukan varsi ei purista. Oikein kireä resori, josta jää rantu jalkaan tai nilkkaan, voi estää pintanestekiertoa ja aiheuttaa jopa turvotusta. Sukan varsi voisi mielellään olla vähän löysä, mutta pysyy kuitenkin ylhäällä”, Stolt kertoo. ”Sukkia kannattaa ehdottomasti pitää jalassa myös sisällä.”

Diabetes muuttaa jalkaterveyttä

Melko monella nivelrikkoa sairastavalla on myös diabetes, jolla on suoria vaikutuksia jalkaterveyteen erityisesti niissä tilanteissa, jossa diabeteksen hoitotasapaino on jollain tavalla häiriintynyt. Jos diabetes on muuten hyvässä hallinnassa, niin liitännäissairauksien riski on vähän pienempi tai hallitumpi.

”Jalkaterveys diabetesta sairastavien kohdalla on erittäin tärkeää. Suosittelen tarkistamaan jalat itse kunnolla päivittäin. Jos ei ehdi, niin edes kerran viikossa! Näin olisi tietoinen siitä, mitä omille jaloille kuuluu. Diabetesta sairastavan henkilön jalat ovat riskissä erilaisille vaivoille”, Stolt kertoo.

Diabetes voi vahingoittaa tuntohermoja niin, että tulee tuntopuutoksia jalkaterän alueelle. Ihminen ei silloin edes huomaa, jos on kivi kengässä, joka hankaa ihon rikki ja tulee rakko. Rakosta voi lähteä kehittymään jalkahaava, joka taas on hyvinkin vakava terveysongelma ja vaatii ammattilaisen apua.

”Jos tunnistaa, että jalkaterässä on kipuja tai vaivaa, jota ei itse pysty hoitamaan, niin ehdottomasti pitää hakeutua jalkaterveyden ammattilaisen vastaanotolle. Hän pystyy tekemään kattavamman arvion, ja ennen kaikkea tarvittaessa hoitamaa tai ohjaamaan henkilö ammattilaisen vastaanotolle. Pienistä vaivoista voi tulla isoja ongelmia aika nopeastikin. Siksi ei kannata odotella, vaan toimia”, Stolt kuvailee.

Diabetesta sairastavilla kenkävalinnat ovat erittäin tärkeitä; kengät tulee olla sopivat ja oikean kokoiset, ne eivät saa puristaa eikä painaa. Diabetes korostaa entisestään jalkaterveyttä tukevien kenkien käyttöä.

Nivelreumaa sairastavat

Nivelreuma aiheuttaa näkyviä muutoksia nivelissä. Varpaat saattavat mennä päällekkäin tai koukkuun, ja jalkaterän ääriviiva muuttuu aika radikaalistikin. Niveliin kohdistuva kipu on melko yleistä nivelreumaa sairastavilla.

Stoltin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan reuma vaikuttaa koko kehoon ja päivittäiseen liikkumiseen.

”Keräsin tutkimusaineistoa yhdessä Reumaliiton kanssa. Olin kiinnostunut tietämään, mikä on nivelreumaa sairastavien itsensä arvioima jalkaterveyden tilanne. He kuvasivat todella paljon erilaisia vaivoja, joita heidän jaloissaan on. Joillakin vaivoja on jopa niin paljon, etteivät he välttämättä uskalla edes lähteä liikkeelle, kun pelkäävät, etteivät esimerkiksi jalkakipujen takia pääse takaisin kotiin”, Stolt kertoo.

Tutkimus osoitti, että reumaa sairastava tarvitsee aktiivista apua, ja ennen kaikkea jalkaterapeutin apua. On monia keinoja, joilla heitä voidaan hoitaa ja varmistaa, ettei tilanne ainakaan pahene.

Tärkeä verenkierto

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet näkyvät myös jalkaterveydessä, jos ääreisverenkierto on estynyt tai heikentynyt. Jalkaterän iho saattaa olla sinertävän ja kylmän oloinen, joka on aina merkki siitä, ettei veri kierrä varpaisiin asti.

”Tämän kaltaisessa tilanteessa, jos tulee kolhu tai kivi hankaa kengässä, siinä on yhtäläinen riski jalkahaavan syntymiselle kuin on diabetesta sairastava henkilön kohdalla. Haluaisin korostaa, että myös tällaiset sydänsairaudet, vaikka ne mielletään kehon yläosan sairaudeksi, vaikuttavat aina varpaisiin asti. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista kannattaisi huolehtia myös siksi, että jalkaterveys pysyisi mahdollisimman hyvänä”, Stolt painottaa.

Länkisääret ja pihtipolvet

Tavanomaisessa seisovassa pystyasennossa jalkaterät osoittavat eteenpäin, polvet ovat suorassa ja lantio osoittaa samaan suuntaan kuin jalkaterät.

Kehon linjauksessa voi tapahtua asentomuutoksia elämän aikana. Kun polvet vähän kaikkoavat keskilinjasta, tulee länkisäärisyys, ja kun polvet lähestyvät toisiaan, syntyy pihtipolvet.

”Kun tilanne on päässyt kovin pahaksi, vaikka länkisäärien suhteen, tilanteen palauttaminen on aina hankalaa. Parhaiten tällaisia asentomuutoksia voi ennaltaehkäistä pitämällä huolta alaraajojen lihasvoimasta”, Stolt sanoo.

Alaraajojen lihasvoimaa saat, kun jumppaat, käyt kuntosalilla tai pyöräilet. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja systemaattista. Hyvä lihasvoima ylläpitää lonkan alueella alaraajojen oikeaa linjausta.

”Meillä on ehkä sellainen ajatus, että kyllä ne jalat siinä mukana tulevat, kun ovat tähänkin asti tulleet. Mutta kun jalkoihin alkaa tulla vaivoja, huomataankin, että olisiko pitänyt tehdä jotakin jo ennaltaehkäisevästi. Kunpa jalkoja arvostettaisiin! Siinä mielessä kannustan aktiiviseen jalkaterveyden tarkkailuun ja jaloista huolehtimiseen ennaltaehkäisevästi, ettei pääsisi mitään vakavampia vaivoja syntymään”, Stolt toteaa.

Alaraajojen linjaus pitäisi säilyä myös kävelyssä. Jos on huojuntaa tai linkkausta keskilinjan kummallekin puolelle, se kertoo siitä, että linjaus häiriintyy kävelyn aikana jostakin syystä.

”Jos ihminen vaikka varoo toista nivelrikkoista polvea, se voi aiheuttaa kipua kävellessä, jolloin helposti paino siirtyy korostetusti terveelle jalalle.”

Kynsien terveys

Kynsien kunto ja pituus tulee tarkistaa säännöllisesti. Kynsien lyhentämistä voivat vaikeuttaa kynsien paksuuntuminen, heikentynyt näkö, sormivoima tai toimintakyky. Mutta jos itse kykenee vielä hyvin kynsiään leikkaamaan, se on yksi merkki myös siitä, että toimintakykyä on vielä jäljellä. Paksuuntuneet kynnet ovat yksi merkki ikääntymiseen liittyvistä muutoksista.

”Erityisesti isovarpaan kynsi alkaa paksuuntumaan, harvemmin pienempien varpaiden kynnet. Kynsi ei välttämättä enää kasva pituutta, vaan korkeutta. Jos kynsi on todella korkea, niin esimerkiksi kenkien käyttäminen saa tuntemaan ikävää painetta varpaan päässä. Kynnen korkeuden madalluttaminen on hoidon ydinasia”, Stolt huomauttaa.

Paksuuntunutta kynttä on hankalaa omilla välineillä leikata tai lyhentää. Stolt suosittaa näissä tapauksissa hakeutumaan jalkaterapeutin vastaanotolle, jolla on turvalliset ja asianmukaiset laitteet kynsien oikeaan hoitoon. Jalkaterapeutilla on käytössään mikromoottorityökalu, jolla paksuuntunutta kynttä hiotaan pikkuhiljaa matalammaksi.

Vastaanotolle kannattaa hakeutua myös silloin, jos ei itse enää kykene kynsiään lyhentämään.

Joskus kynsi voi muuttuu sameaksi ja rusehtavaksi, paksummaksi ja hauraammaksi, ja se voi hilseillä ja lopulta jopa murentua ja irrota. Nämä merkit, samoin kuin keltaiset, pahalle haisevat paksut kynnet ovat merkki sieni-infektiosta (tutummin sanottuna kynsisilsasta tai -sienestä). Silloin kannattaa mennä jalkaterapeutin tai ihotautilääkärin vastaanotolle.

”Ihotautilääkäri pystyy ottamaan sieniviljelynäytteen ja toteamaan, onko kyse sieni-infektiosta vai ei. Häneltä saa myös hyvät ohjeet siihen, miten infektiota lähdetään lääkitsemään. Joissakin tapauksissa joudutaan turvautumaan sisäiseen lääkehoitoon, ja silloin pitää olla selvillä, kuinka infektion hoito vaikuttaa mahdollisesti henkilön muiden lääkkeiden kanssa”, Stolt kertoo.

Jos sieni-infektio on lievä, voi ensin kokeilla apteekista saatavia käsikauppatuotteita, ja katsoa miten tilanne kehittyy.

Kynsisieni on ärhäkkä tarttumaan muihin ihmisiin. Sieni-itiöt elävät yleensä kosteissa ja lämpimissä ympäristöissä, esimerkiksi yleisissä pesutiloissa. Pienenkin ihorikon kautta voi saada sieni-infektion. Tämän takia terve iho on paras puolustuskeino infektioita vastaan.

”Jos perheessä jollakulla on kynsisieni, silloin tulisi huolehtia hyvästä hygieniasta: ei käytetä samoja kynsien hoitovälineitä, sukat pestään mieluusti 60:ssä asteessa ja huolehditaan siitä, että yhteiset pesutilat pestään huolellisesti, koska sieni-itiö voi säilyä hyvinkin aktiivisena seinä- ja lattiapinnoilla”, Stolt huomauttaa.

Hoitotieteen professori Minna Stolt kehottaa jokaista pitämään yöpöydällään perusvoidetta, jolla jalat rasvataan säännöllisesti. Kovettumia tai känsiä ei raspata, koska se ei poista näitä vaivoja. Tilalle jalkojen rasvausta. ”Kehotan jokaista heittämään raspit roskiin.”

Asiantuntijana: Hoitotieteen professori, jalkaterapeutti (AMK) Minna Stolt, Turun yliopisto.

 

TEKSTI: Arja Karasvirta KUVAT: Stoltin kotialbumi, Adobe

Kirjoitus on julkaistu Niveltieto-lehdessä 2/2024.

Jos haluat lukea lehden muutkin artikkelit, liity jäseneksi Suomen Nivelyhdistykseen. Saat lehden jäsenetuna. Siirry sivulle Jäsenyyden esittely

Voit myös tilata lehden

  • irtonumeron (8,60 euroa) Lehtiluukusta
  • vuositilauksen (33 euroa), neljä lehteä vuodessa. Siirry sivulle Nivelpuoti