Etäjumpasta eloa nivelille
Kuopion nivelpiirin vertaisohjaaja Raija Rapo sai viime keväänä yhteydenoton, josta seurasi paljon iloa koronarajoitusten keskellä liikuntaa kaipaaville nivelrikkoisille. Fysioterapeutti Pekka Alavillamon ohjauksessa etäjumppaan voi osallistua mistä päin Suomea tahansa.
Fysioterapeuttiyrittäjänä jo yli 20 vuotta toiminut Pekka Alavillamo on ohjannut monenlaisia liikuntaryhmiä hyvin erilaisille osallistujille. Erilaisille työpaikoillekin jumppia ohjannut Alavillamo otti viime talvena yhteyttä Kuopion nivelpiirin vertaisohjaajaan Raija Rapoon ja ehdotti nivelpiirille omaa etäjumppaa.
Etäyhteyksien varaan rakennettu jumppa ei pelottanut Teams-kokouksiin luottamustoimissaan Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen jäsenenä tottunutta Rapoa, joten hän tarttui tilaisuuteen heti. Nivelpiirin liikuntaryhmiä ei voinut koronan takia käynnistellä normaaliin tapaan, mutta mikäpä estäisi kokeilemasta etäyhteyksien varaan rakennettua liikuntaa.
Osallistumisen kynnys oli matala, koska mukaan pääsi kotoa, tietokoneen tai älypuhelimen näytöltä ohjeita seuraten. Tarvittiin vain Teams-sovellus.
– Kansalaistoiminnan keskus Tukipilari antoi käyttööni Teamsin latausohjeet, joiden avulla sain tarvittaessa opastaa ryhmään mukaan tulevia. Työikäisten nivelterveys kuntoon -hanketta koordinoinut Leena Nieminen mainosti etäjumppia näppärästi Facebookissa, ja väkeä alkoi vain tulla, Rapo kertoo.
– Järjestimme viime tammikuusta alkaen seitsemän kerran pilotin, ja porukkaa tuli mukaan todella hyvin. Etäjumppien järjestäminen oli loppujen lopuksi vaivatonta. Aloimme saada hirveän hyvää palautetta, myös kirjallisesti: ”Tämä on hirveän hyvä, tätä pitää ehdottomasti jatkaa”, monessakin viestissä todettiin.
Palauteviesteissä toistui myös toteamus, ettei itsekseen tule liikuttua. Poikkeusoloissa koettiin erittäin hyväksi ja oman liikkumisen kannalta jopa välttämättömäksi, että etäjumpat alkoivat.
Lupsakasta ohjaustyylistä pidetään
– Pian etäjumpissa oli jo 54 osallistujaa, ja mukana oli miehiäkin. Ehkä miesjumppari madalsi monien kynnystä osallistua, Rapo iloitsee. Useinhan järjestöjen vertais- ja liikuntaryhmien osallistujakunta on ollut hyvin naisvaltaista.
– Pekan ohjaustyyli on herättänyt innostusta. Hän kertoo koko ajan ohjatessaan, mihin liike kohdistuu ja/ tai mihin vaivaan se vaikuttaa. Jumpissa voi toistua samoja tai samoihin kehon osiin kohdistuvia liikkeitä, mutta niitä ei tehdä koskaan ihan samalla tavalla, kehaisee Rapo Alavillamon eläväistä ja vaihtelevaa ohjaustyyliä.
– Jumpissa on käytetty välineinä tuolia, keppiä ja palloa, eikä koskaan ole menty alas lattialle, koska sieltä on vaikea nähdä näytölle.
Myös Teams-sovellus jumpparyhmien työkaluna on toiminut pääosin oikein hyvin.
– Yksikin herra sanoi, että hän on aiemmin imuroinut netistä kaikki mahdolliset jumppaohjeet, mutta näin hyvää ei ole tullut aiemmin vastaan.
Laaja kokemus nivelrikosta
Pekka Alavillamo itse kertoo, että Kuopion nivelpiirin etäjumpat ovat olleet hänellekin ensimmäinen kokemus ryhmäetäjumpasta.
– Olen tehnyt etänä yksilöohjauksia ja tutkimuksia, vaikkapa selän tutkimista etänä, täysin koronaturvallisesti ilman asiakkaaseen koskemista. Aluksi etäjumpan ohjaaminen vähän jännitti, kun ei tiennyt, ketä siellä ryhmässä on paikalla.
Alavillamo on toiminut fysioterapeuttina vuodesta 1994, ja vankkaa kokemusta myös nivelrikosta löytyy.
– Minulla on laaja kokemus olkapään, lonkan, polven ja selän nivelrikon hoitamisesta. Myös henkilökohtaista kokemusta nivelvaivoista minulla on, hän toteaa.
Kohti itsenäistä liikuntaa
Eri vaikutteista yhteen kooten Alavillamo on luonut uusia teemajumppia, joissa toisteta an useita samoja sarjoja. Joillakin etäjumppakerroilla on keskitytty esimerkiksi olkapäihin ja hartioihin, joskus lonkkaan, polveen tai selän rappeuma-asioihin. Keskittyminen koko vartaloonkin on mahdollista, silloin tehdään yksi sarja liikesuorituksena.
– Opetan osallistujia samalla itsenäiseen liikuntaan. Ohjattu jumppa tukee itsenäistä liikuntaa, joka puolestaan tukee oman nivelvaivan hoitoa. Ohjattu etäjumppakin on määrätietoisempaa kuin yksin pähkäily, ja toki se on interaktiivisempaa kuin vaikka nauhalta tai YouTubesta katsottu ohjeistus, Alavillamo pohtii.
Tarkkaa etukäteissuunnittelua
Alavillamo kertoo, että etäjumppa on vaikeampi suunnitella kuin paikan päällä toteutettava perinteinen ryhmäjumppa.
– Etäjumpassa on hankalaa, kun en näe, miten se ihmisellä menee. Visuaalinen palaute jää kokonaan pois. Liikesarjat ja esiin nostettavat asiat on sen vuoksi mietittävä hyvin huolella etukäteen. Live-tilaisuudet sen sijaan lähtevät jo lonkalta, kun niitä on tullut tehtyä niin paljon. Paikan päällä nähdessä voi rupatella kaikkea muutakin. Monesti ihmiset tulevat myös esittelemään vaivojaan ja kyselemään neuvoa, ja neuvonkin, jos aika riittää. Alavillamo uskoo, että etäjumpat jäävät käyttöön myöhemminkin, vaikka koronarajoitukset eivät niitä enää edellyttäisi.
Vanhimmat Alavillamon jumpparyhmiin osallistuneet ovat olleet yli 90-vuotiaita.
– Toivon, että ohjaamani jumpat olisivat mahdollisimman helppoja kaikille. Tehdään rauhallisesti, mutta tehokkaasti. Netin ihmeellisestä maailmasta saa aina uusia ideoita. En kuitenkaan lähde kopioimaan valmiita tyylejä, jumppia tai liikkeitä, vaan tuunaan jokaisen liikkeen itselle sopivaksi ja myös sellaiseksi, että se on osallistujallekin hyvä, hän analysoi työskentelyään.
– Pitää olla rauhallinen ote, ei pidä pitää kiirettä. Varsinkin, jos on joku teema, tiettyä nivelaluetta käydään läpi aika tarkkaan.
Alavillamon jumppien sisällöt kuulostavat nivelrikkoisten kannalta ihanteellisilta.
– Pyrin välttämään tärähdyksiä; ei ääriasentoja, ei vaikeita askelsarjoja. Lihasvoimaa harjoitetaan sekä dynaamisesti että staattisesti, välineinä ovat keppi ja pallo. Hengitys liittyy jokaiseen liikkeeseen ja liikkeen eri vaiheisiin: jos hengität eri tavalla liikkeen eri vaiheissa, se vaikuttaa liikkeeseen. Hengitykseen opin kiinnittämään huomiota, kun ohjasin uran alussa paljon astmaryhmiä.
Loppujen lopuksi Alavillamon pidetyssä ohjaustyylissä on aika yksinkertainen perusajatus: En mieti liikkeitä liian vaikeasti.
TEKSTI: Katri Kovasiipi
Kirjoitus on julkaistu Niveltieto-lehdessä 3/2021.
Jos haluat lukea lehden muutkin artikkelit, liity jäseneksi Suomen Nivelyhdistykseen. Saat lehden jäsenetuna. Siirry sivulle Jäsenyyden esittely
Voit myös tilata lehden
- irtonumeron (8,60 euroa) Lehtiluukusta
- vuositilauksen (33 euroa), neljä lehteä vuodessa. Siirry sivulle Nivelpuoti