Urheilu ja liikunta

Nämä ohjeet ovat yleisluonteisia. Rajoitukset ja suositukset vaihtelevat suuresti monen tekijän seurauksena, joten leikkaava sairaala antaa parhaiten juuri teille sopivat ohjeet.

Tekonivelpotilaan liikunta:

Juokseminen:

Juokseminen tai reipas kävely tasaisella ja lujalla alustalla avarassa maastossa hyvillä ja tukevilla kengillä on suositeltavaa. Tämän tyyppinen liikunta ei ylitä tekonivelen lujuutta. Harjoiteltu lihaksisto on tekonivelen paras suoja. Lihasta ei pidä kuitenkaan koskaan juosta väsyksiin. Intervallityyppinen juoksu on suositeltavinta. Esimerkiksi kaksi minuuttia kevyttä hölkkää ja minuutti palauttavaa kävelyä vuorotellen jatkaen on hyvä annostelu. Pääsääntö on, etteivät lihakset saa harjoittelun päätyttyä tuntua väsyneiltä tai heikoilta.

Vaellus:

Vaellusta voidaan suositella. On syytä käyttää asiallisia vaellusjalkineita. Alustan on oltava tasainen, mutta se voi olla jopa loivasti kumpareinen. Varsinaisessa vuori- tai tunturivaelluksessa ylösnousussa lihaksisto tekee työtä hallitusti ja turvallisesti, sen sijaan laskeutuessa jyrkässä rinteessä lihashallinta ei ole tekonivelen kannalta yhtä terveellistä. Tämä on syytä huomioida reitin valinnassa ja turvautua tarvittaessa alas laskeutuessa koneelliseen apuun.

Pallopelit:

Yleisesti ottaen pallopelit (jalkapallo, käsipallo, lentopallo, koripallo, sähly, salibandy) eivät ole suositeltavia tekonivelpotilaille. Mahdolliset kontaktit vastustajaan saattavat olla vaarallisia ja toisaalta itse lajit edellyttävät vaativia suorituksia, joissa loukkaantumisriski on suuri. Yleensäkin ponnistusvoimaa edellyttäviä lajeja kannattaa välttää.

Tennis:

Tekonivelpotilas voi pelata tennistä, mikäli pelin taidot on tullut omaksuttua jo vuosia ennen leikkausta ja harrastaja hallitsee kuormittamattoman pelaamisen taidot. Äkillisiä nivelen hallitsemattomia kuormituksia on syytä välttää joka tapauksessa. Nelinpeliä suositellaan koska se vaatii vähemmän juoksua kuin kaksinpeli, joka saattaa houkutella liian kuormittaviin pyrähdyksiin ja suunnanmuutoksiin. Suositeltava pelialusta on pehmeä ja jalkineenkin on syytä olla joustavalla sisäpohjalla varustettu.

Golf:

Lyönnin liikkeet, jotka vaikuttavat oikeaoppisessa lyönnissä leikattuun niveleen kenties haitallisesti, voidaan pienillä lyöntitekniikan ja asentomuutoksilla muuttaa yksilökohtaisesti turvallisiksi siten, että lajia voidaan suositella. Lajin vaatima kävely on suositeltavaa vaellukseen (edellä) verrattavaa liikuntaa. Kävelyalustakin on pääsääntöisesti pehmeä ja suositeltava.

Pöytätennis:

Lajia voi harrastaa mikäli tekonivel huomioiden vältetään pitkiä äkillisiä askeleita ja äkillisiä suunnanmuutoksia.

Uinti:

Uinti on ihanteellinen tekonivelpotilaan kuntoilulaji, jossa päästään niveltä vaarantamatta koviinkin verenkierto- ja hengityselimistöä kehittäviin harjoituksiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että tekonivel on asennettu rakenteellisesti ja toiminnallisesti oikein. Uinnissa tehdään monipuolisia lonkkanivelen ja polvinivelen seudun lihasharjoituksia turvallisesti.

Soutu ja melonta:

Liukuistuimella varustetulla kilpasoutuveneellä soutua tai kiikkerällä kajakilla melontaa ei turvallisuussyistä suositella (tasapainovaikeudet ja mahdollisen pelastautumisen vaatima ketteryys). Sen sijaan soutu kiinteäpenkkisellä veneellä tai kotisoutulaitteella, jossa lonkkanivel ei joudu taipumaan yli suoran kulman, on suositeltavaa.

Purjehdus:

Harrastusta ei suositella pikkuveneissä, joissa rajoitettu jalkatila pakottaa lonkkanivelen ääriasentoihin. Suuremmissa veneissä ei samaa ongelmaa ole. Luistamattomat jalkineet estävät liukastumisen. Tekonivelen omaavalta ei pidä vaatia rantautumisen mahdollisesti vaatimaa hyppyä laiturille tai rantakivelle.

Vesihiihto

on tekonivelpotilaalta kielletty.

Luistelu:

Tekonivelpotilaan ei kannata ottaa lisääntynyttä kaatumisriskiä. Tällä perustella muuten hyvää lajia ei suositella kuin jo ennen leikkaustakin poikkeuksellisen hyvin lajin taitaville.

Laskettelu:

Hyvin lajin ennen leikkausta oppineet voivat laskea myös leikkauksen jälkeen. Käännöksiä helpottamaan kannattaa valita lyhemmät sukset kuin ennen leikkausta. Laskeminen on suositeltavaa vain tutuilla ja hoidetuilla rinteillä.

Murtomaahiihto:

Tämän lajin tekniikka hallitaan yleensä Suomessa riittävästi, jotta sitä voi tietyin rajoituksin suositella tekonivelleikatuille. Leikkauksen jälkeen on kuitenkin savutettava riittävä kehon hallinta ja tasapaino ennen kuin suksille kannattaa nousta. Kuten uinnissakin hiihdonkin avulla pystytään turvallisesti kohottamaan tehokkaastikin verenkierto- ja hengityselinten sekä lihasten kuntoa. Kaatumisvaaran vuoksi on syytä välttää kovin mäkistä maastoa (alamäet).

Keilailu:

Keilailu on suositeltavaa vain poikkeustapauksissa. Pallon saattaminen radalle vaatii syvää lonkan ja polven koukistusta. Lajia voidaan suositella vain jo ennen leikkausta tekniikan hyvin omaksuneille ja silloinkin vain sillä edellytyksellä, että tekonivel on asennettu rakenteellisesti ja toiminnallisesti moitteettomasti ja niveltä ympäröivien lihasten hallinta on täydellistä.

Voimaharjoittelu:

Voimakas ja hyvin toimiva lihaksisto on tekonivelen paras suoja. Turvallisinta on käyttää harjoittelulaitteita, joissa liike on mahdollista vain yhden liikeakselin ympäri, jolloin hallitsemattomat virheliikkeet estyvät. Tekonivelraajaa suositetaan kuormitettavaksi painoilla, jotka ovat korkeintaan 20-25% kehon painosta.

Kääntänyt Tapio Tarvainen, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Lähde: http://www.kuenstliches-gelenk-forum.de/ (luvan kääntämiseen ja julkaisemiseen on Suomen Tekonivelyhdistys ry:lle antanut tri Klaus Zentek)  

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.