Uutiset

2017, 02.05.2017 | niveladmin

Lihavuus on yhteydessä myös yläraajavaivoihin

Ylipaino rasittaa myös olkapäitä ja käsivarsia – tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lihavuus on yhteydessä yläraajakipuihin ja yläraajan pehmytkudossairauksiin.

Yläraajan jänteisiin ja niitä ympäröiviin kudoksiin paikantuvat sairaudet eli yläraajan pehmytkudossairaudet ovat yleinen yläraajakivun aiheuttaja väestössä. Näiden sairauksien syitä ja syntymekanismeja ei tunneta tarkkaan, mutta eräissä tutkimuksissa lihavuus ja diabetes ovat olleet yhteydessä yläraajan jännesairauksien esiintyvyyteen.

Koe-eläimiltä ja potilailta saatujen kudosnäytteiden jännerakenteista on löydetty merkkejä tulehduksesta, minkä perusteella tulehdusvälittäjäaineiden eli sytokiinien on ajateltu liittyvän yläraajan pehmytkudossairauksien kehittymiseen. Sytokiinien merkitystä tässä yhteydessä on kuitenkin tutkittu vain vähän, ja rasvakudoksen erittämien adipokiinien merkitystä näissä sairauksissa ei ole tutkittu lainkaan.

Lihavuus aiheuttaa sekä sytokiinien että adipokiinien pitoisuuksien muutoksia veressä.

LL Martti Rechardt tutki väitöstyössään aineenvaihdunta- ja tulehdustekijöiden yhteyttä olkapääkipuun ja yläraajan pehmytkudossairauksiin. Olkapään sairauksia selvittävään tutkimukseen valittiin THL:n Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet työikäiset henkilöt (N=6354). Yläraajan pehmytkudossairauksien selvityksessä oli mukana 163 henkilöä, jotka olivat hakeutuneet työterveyshuoltoon yläraajakivun vuoksi (Työterveyslaitoksen aineisto) sekä 42 tervettä verrokkia.

Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet ja työterveyshuoltoon hakeutuneet henkilöt tutkittiin kliinisesti. Kaikilta tutkittavilta mitattiin pituus, paino ja vyötärönympärys sekä otettiin verinäyte aineenvaihdunta- ja tulehdustekijöiden määrittämistä varten.

Olkapääkipua oli viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana ollut 16 prosentilla suomalaisista työikäisistä. Krooninen kiertäjäkalvosimen oireyhtymä todettiin kliinisessä tutkimuksessa kolmella prosentilla. Työterveyshuollon potilasaineistossa merkittävimmät diagnoosiryhmät olivat kiertäjäkalvosimen jännetulehdus ja kyynärpään sivunastatulehdus, joita kumpaakin oli noin kolmannes tapauksista. Viidenneksellä oli kipua ilman täsmällistä diagnoosia. Kolmannes potilaista toipui joko olennaisesti tai kokonaan kolmessa kuukaudessa.

Painoindeksi, vyötärönympärys ja tyypin 2 diabetes olivat väestöaineistossa yhteydessä olkapääkivun esiintyvyyteen, ja vyötärönympärys oli yhteydessä myös kroonisen kiertäjäkalvosinoireyhtymän esiintyvyyteen. Vyötärönympärys, matala HDL-kolesteroli ja seerumin kohonneet rasva-arvot olivat yhteydessä yläraajakipuun.

– Tulosten perusteella lihavuudella ja diabeteksella on yhteys olkapääkipuun ja krooniseen kiertäjäkalvosimen oireyhtymään, mutta yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta kunnolla. Lihavuuteen liittyen veressä kiertävät sytokiinit voivat herkistää kivulle ja ylläpitää tulehdusta jännerakenteissa, Rechardt sanoo.

LL Martti Rechardt väittelee 5.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Metabolic and inflammatory factors in upper extremity soft-tissue disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. krs. Vastaväittäjänä on dosentti Katri Laimi, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/179228

Helsingin yliopisto

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.