Uutiset

2016, 21.06.2016 | SNY

Niveltieto-palkinto lasirustoa korvaavan kudoksen kehittelyyn

Niveltieto-palkinto jaettiin nyt neljäntenä peräkkäisenä vuonna, ja tälläkin kertaa palkintosumman lahjoitti Suomen Nivelyhdistys ry. Ehdolla palkinnon saajaksi oli neljä vuonna 2015 tai 2016 julkaistua, ansiokkaasti nivelrikkotutkimusta edistävää väitöskirjaa.

FT Janne Ylärinne Uumajan yliopiston Biolääketieteen yksiköstä (Integrative Medical Biology) selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten naudan polvirustojen rustosoluista voisi kasvattaa laboratorio-olosuhteissa uutta lasi- eli hyaliinirustoa.

Kohti uusia nivelrikon hoitokeinoja

Rustoa tuhoava nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, eikä tuhoutunut rusto pysty juurikaan uusiutumaan. Pitkälle edenneessä, laaja-alaisessa rustotuhossa päädytään yleensä lopulta tekonivelleikkaukseen. Suhteellisen nuorten potilaiden ongelmana on usein, että tekonivelleikkausta lykätään vaikeista oireista huolimatta: tekonivelten käyttöikä on korkeintaan noin 20 vuotta, ja uusintaleikkauksiin sisältyy aina enemmän komplikaatioriskejä kuin ensimmäisiin tekonivelleikkauksiin. Kudosteknologian avulla on kuitenkin mahdollista kehittää menetelmiä, joilla tulevaisuudessa voidaan tehdä toimivia rustosiirrännäisiä ja näin saavuttaa uusia, kestäviä nivelrikon hoitomuotoja.

Ylärinteen väitöstutkimus edustaa lupaavaa, uusinta kudosteknologiaa soveltavaa tutkimusta. Siinä optimoidaan solujen, biomateriaalien ja erilaisten kasvatusolosuhteiden käyttö, jotta saataisiin kasvatettua uutta, alkuperäisen kaltaisesti toimivaa rustokudosta vaurioituneen kudoksen tilalle.

Väitöskirjan kaikissa kolmessa osatutkimuksessa tuotettiin uudisrustokudoksia naudan polven rustosta eristettyjä primäärisiä rustosoluja käyttäen. Eri osatutkimuksissa selvitettiin, miten happiosapaineen vaihtelut ja tiettyjen tukimateriaalien käyttö tai käyttämättä jättäminen vaikuttivat uudisruston rakenteeseen.

Kaikki tutkimusolosuhteissa tuotetut uudiskudokset muistuttivat laadullisesti lasiruston kaltaista kudosta. Molekyylisisältö oli lähes alkuperäisen ruston kaltainen, mutta uudiskudokset eivät olleet järjestäytyneet oikealla tavalla: niistä puuttui normaalille rustokudokselle tyypillinen vyöhykkeinen järjestäytyminen.

Jatkotutkimusta tarvitaan, koska tämän tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollista vielä testata, kuinka uudisrusto kestäisi kuormitusta.

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.