Uutiset

2013, 24.04.2013 | niveltieto

Väitös: Kollageeniverkoston kvantitatiivinen elektronimikroskopia lisää mahdollisuuksia tutkia ja ymmärtää nivelrikon syntymekanismeja

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Långsjön väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi ja aiempaa vähemmän virhelähteitä sisältävä stereologinen elektronimikroskooppinen menetelmä nivelruston kollageeniverkoston kvantitatiiviseksi tutkimiseksi. Uudella menetelmällä analysoitiin rustokudosta, jota oli joko entsymaattisesti vaurioitettu, mekaanisesti kuormitettu tai tyypin II kollageenin suhteen geneettisesti muunneltu. Lisäksi uudella menetelmällä tutkittiin nivelrustovaurion korjauskudoksen kollageeniverkostoa vaurion korjaamiseen käytetyn rustosolusiirreleikkauksen jälkeen.

Aiemmin käytössä ollut suora kollageenisäieprofiilien pinta-aloihin ja ympärysmittoihin perustuva menetelmä sisälsi suhteellisen leikepaksuuden aiheuttaman merkittävän virhelähteen ja antoi virheellisesti merkittävän suuria kollageenin pinta-ala- ja tilavuusosuuksia. Tässä väitöskirjatyössä käytetyssä uudessa menetelmässä kollageenin pinta-ala- ja tilavuusosuudet määritettiin epäsuorasti kollageenin pituustiheyksien ja keskimääräisten säiehalkaisijoiden tai säiehalkaisijoiden toisten potenssien keskiarvojen avulla. Näin mitatuissa arvoissa ei suhteellisen leikepaksuuden aiheuttamaa virhelähdettä esiintynyt.

Uusi menetelmä todettiin aiempaa herkemmäksi havaitsemaan nivelruston kollageeniverkostossa kuormituksen seurauksena tapahtuvia muutoksia. Lisäksi se osoitti hyvin muutokset kollageeniverkostossa nivelruston entsyymikäsittelyn jälkeen ja antoi yhdenmukaisia tuloksia sekä kollageenin biokemiallisten mittausten että polarisaatiomikroskopian antamien tulosten kanssa.

Geneettisesti muunneltujen hiirten rustokudoksen kollageeniverkoston muutokset tyypin II kollageenin synteesin tai prosessoinnin häiriöiden seurauksena tulivat hyvin esille uudella menetelmällä. Lisäksi menetelmä osoitti rustosolusiirreleikkauksen tuottavan korjauskudosta, jossa esiintyvä kollageeni muistutti hienorakenteeltaan normaalissa nivelrustossa esiintyvää tyypin II kollageenia. Vuosi leikkauksen jälkeen korjauskudoksen kollageenin tilavuusosuus ei eronnut verrokkikudoksen tilavuusosuudesta, vaikka kollageenin järjestäytyneisyys oli vähäisempää kuin verrokkirustossa. Löydös voi selittää, miksi korjauskudoksen biomekaaniset ominaisuudet ovat vuosi leikkauksen jälkeen normaalin verrokkiruston ominaisuuksia heikommat.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mukaan lukien nivelien rappeutumasairaudet, ovat yksi suurimmista yksittäisistä toiminnallista haittaa ja kipua aiheuttavista sairausryhmistä. Länsimaissa nivelrikko on yleisin yksittäinen nivelsairaus ja sitä esiintyy suurella osalla yli 65-vuotiaista ihmisistä. Nivelrikossa kollageeniverkoston vaurioituminen erityisesti pinnallisessa nivelrustossa aiheuttaa turvotusta, joka lisää rustokudoksen vaurioitumisherkkyyttä. Syntyy noidankehä, jossa ruston lisävaurio pahentaa turvotusta ja lopulta koko nivelrusto kuluu pois ja luut hankautuvat toisiaan vasten. Nivelruston kyky itse korjata syntynyt vaurio on heikko ja näin ollen nivelrikon ehkäisyllä on keskeinen asema hoidossa.

Uusi menetelmä tuo yhden luotettavan keinon lisää nivelruston kollageeniverkoston tutkimusvalikoimaan, kun halutaan selvittää nivelrikon syntymekanismeja ja löytää uusia hoidollisia keinoja estää nivelrikon kehittyminen.

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.