Uutiset

2015, 09.12.2015 | Nivel

Uudistettu implanttirekisteri lisää tekonivelvalintojen turvallisuutta

Uudistettu Implanttirekisteri on tuonut polven ja lonkan tekonivelmallien mallikohtaiset pysyvyystiedot kaikkien saataville Internetissä. Rekisteri toimii osoitteessa www.thl.fi/far, ja vuodenvaihteen jälkeen sieltä voi hakea myös sairaalakohtaisia leikkaustuloksia.

Implanttirekisterin tietosisältö on uudistettu vastaamaan nykypäivän tekonivelkirurgian tarpeita, joskin sen hyöty potilaille tulee kunnolla esiin vasta vuosien kuluttua. Uuden tietosisällön mukaiset implantti- ja leikkaustiedot ovat siirtyneet rekisteriin sähköisesti koko maassa 19.5.2014 alkaen.

Uudesta implanttirekisteristä voi hakea implanttikohtaisia tietoja erilaisilla hakukriteereillä. Nyt käytössä ovat henkilötason tiedot, joilla esimerkiksi oman tekonivelensä tietoja ja pysyvyystuloksia pystyy hakemaan. Erilaisia hakurajaksia mahdollistavan käyttöliittymän avulla tekonivelleikkauksista koottuja rekisteritietoja pystytään myös hyödyntämään nopeasti leikkauksiin liittyvässä päätöksenteossa ja sairaaloiden tekonivelhankinnoissa. Proteesikohtaiset pysyvyystulokset ovat niin potilaiden, lääkärien kuin päätöksentekijöidenkin käytettävissä.

Vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa 2016 rekisteristä voi hakea myös sairaalakohtaisia tietoja, esimerkiksi tietoja eri sairaaloiden uusintaleikkaustilastoista.
– Uskomme, että uusintaleikkausten implanttikohtainen avoin raportointi parantaa jatkossa merkittävästi tekonivelkirurgian laatua. Kun sairaalakohtaiset tulokset saadaan julkisuuteen alkuvuodesta 2016, ne vaikuttavat varmasti myös potilaan vapaaseen hoitopaikan valintaan, arvioi Implanttirekisterin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, dosentti Keijo Mäkelä TYKS:sta.

Suomessa Implanttirekisteriä on ylläpidetty jo 35 vuotta, ja Suomen rekisteri onkin maailman toiseksi vanhin. Tätä vanhemmat kansalliset rekisteri löytyvät Ruotsista. Rekisterin ylläpitovastuu on siirtynyt vuosien varrella instituutiolta toiselle, eikä tietojen ulossaanti ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Rekisteri perustettiin vuonna 1980 ortopedien aloitteesta, kun proteesimäärät olivat alkaneet kasvaa. Vuonna 1993 rekisteri siirtyi Lääkelaitoksen alaisuuteen, ja rekisterituloksia julkaistiin vuosikirjoissa.

Vuodesta 2009 alkaen Implanttirekisteri siirtyi THL:n alaisuuteen. Näihin päiviin asti rekisteriä on arvosteltu vanhentuneesta tietosisällöstä ja tietojen liian hitaasta ulossaannista. Kansallinen rekisterimme ei ole pystynyt vaikuttamaan riittävän tehokkaasti huonojen proteesivalintojen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi Ruotsissa metalli-metalli-liukupintaisten eli MoM-nivelten aiheuttamia ongelmia ei esiintynyt samassa laajuudessa kuin meillä Suomessa, koska Ruotsin rekisteri ohjasi implanttivalintoja kohti proteesimalleja, joiden kohdalla ei ilmennyt runsaasti uusintaleikkauksia.

Suomen Artroplastiayhdistys on jo vuosien ajan ilmaissut huoltaan suomalaisen Implanttirekisterin puutteista ja teki vuonna 2012 THL:lle aloitteen Implanttirekisterin tietosisällön uudistamisesta, implanttitietojen sähköisen keruun laajentamisesta koko maahan sekä automaattisesta nettiraportoinnista. Työn edistämiseksi perustettiin Implanttirekisterin asiantuntijaryhmä, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi dosentti Ville Remes ja hänen jälkeensä dosentti Keijo Mäkelä. Asiantuntijaryhmään kuuluu ortopediedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä sekä edustajat THL:stä, Valvirasta sekä BCB Medicalista. Rekisterin teknisestä toteutuksesta on vastannut erityisasiantuntija Jaanus Haapakoski THL:stä. Ortopediammattikunta on tehnyt rekisterityötä vapaaehtoispohjalta.

Vuoden 2013 lopussa noin 170 000 elossa olleelle potilaalle oli tehty vähintään yksi lonkka- tai polvileikkaus. Rekisteriä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös olkapääproteesit. Tätä varten on jo perustettu olkapääkirurgeista koottu asiantuntijaryhmä. Olka-, kyynärpää-, nilkka ja ranneproteesien ilmoittaminen jatkuu toistaiseksi paperi-ilmoituksina vanhan tietosisällön mukaisesti.

Periaatteessa rekisterin teknologinen alusta mahdollistaa myös kirurgikohtaisten tulosten keräämisen ja raportoinnin. Kirurgikohtainen raportointi aloitettanee siten, että aluksi raportti on vain kirurgien käytössä. Tähän päästään mahdollisesti vuodenvaihteessa 2016/17.

–        Kirurgikohtaista tietoa ei ole kerätty ennen vuotta 2014, ja silloinkin raportointi on ollut vapaaehtoista, kertoo Jaason Haapakoski.

–        Kuluu aikaa, ennenkuin dataa on riittävästi kerättynä. Kirurgikohtainen raportointi pysyy edelleen vapaaehtoisena.

 

Katri Kovasiipi/Suomen Nivelyhdistys ry

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.