Uutiset

2015, 15.09.2015 | Nivel

Polvinivelrikon oireisiin ei apua psykologisesta kipukuntoutuksesta

Ryhmässä tapahtuva psykologinen kipukuntoutus ei vaikuta polvinivelrikkoon liittyvään kipuun tai toimintakyvyn laskuun, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Eeva-Eerika Helmisen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Sen sijaan psykologiset voimavaratekijät, ahdistuneisuus sekä kipuun liittyvä pelko ja katastrofointi liittyivät polvinivelrikon oireiden voimakkuuteen tutkimuksen alkutilanteessa ja myös ennustivat oireiden voimakkuutta vuoden seuranta-aikana.

Polvinivelrikosta kärsii noin joka viidestoista yli 30-vuotias Suomessa. Taudin haittaavin oire on yleensä kipu, joka usein heikentää sekä toimintakykyä että elämänlaatua. Nivelrikkokipuun ja sen kanssa selviämiseen vaikuttavat useat psykologiset tekijät. Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimusasetelmassa, mikä vaikutus S. Lintonin kehittämällä ryhmämuotoisella kognitiivis-behavioraalisella kipukuntoutuksella on polvinivelrikkopotilaiden kipuun ja toimintakykyyn. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten eri psykologiset tekijät vaikuttivat kipuun ja toimintakykyyn vuoden seuranta-aikana.

Tutkimukseen osallistui 111 iältään 35−75-vuotiasta potilasta, joilla oli oireita aiheuttava ja röntgen-kuvalla varmennettu polvinivelrikko. Heidät jaettiin satunnaisesti kipukuntoutusryhmään ja kontrolliryhmään. Kipukuntoutusryhmällä oli kuusi ryhmätapaamista. Tutkimuksessa havaittiin, että käytetyllä kognitiivis-behavioraalisella kipukuntoutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kipuun, toimintakykyyn tai elämänlaatuun polvinivelrikkopotilailla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös psykologisten tekijöiden yhteyttä kipuun lähtötilanteessa ja vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen alussa todettiin, että erityisesti potilaan kokema varmuus mahdollisuuksistaan selviytyä kipuongelman kanssa ja tehdä asioita kivusta huolimatta (pain self-efficacy), liittyi lievempään kipuun ja toimintahaittaan.

Vuoden seuranta-aikana ahdistusoireiden merkitys kivun ja toimintakyvyn ennustekijöinä korostui: jos henkilöllä ei todettu ahdistusoireita tutkimuksen lähtötilanteessa, ennusti se vuoden seurannassa merkitsevästi parempia tuloksia kivun ja toimintakyvyn suhteen. Tulokset painottivat myös psykologisten voimavaratekijöiden osuutta hyvän toimintakyvyn ennustekijöinä. Sen sijaan liikkumiseen liittyvä pelko ja kivun katastrofointi ennustivat hankalampaa oirekuvaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella vastaavanlaisia kognitiivis-behavioraalisia kipukuntoutusohjelmia ei voida suositella yleisesti polvinivelrikosta kärsiville. Polvinivelrikkopotilaiden arvioiminen erilaisilla psykologisilla mittareilla saattaisi kuitenkin olla hyödyllistä, jotta voitaisiin tunnistaa niitä potilaita tai potilasryhmiä, jotka tarvitsisivat tarkempaa psykologista arviointia ja ohjausta.  

Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Eerika Helmisen väitöskirja Knee osteoarthritis: determinants of pain and function and effects of a group-based cognitive-behavioural intervention (Polvinivelrikon oireita ennustavat tekijät ja ryhmämuotoisen kognitiivis-behavioraalisen kipuvalmennuksen vaikuttavuus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Pohjolainen Helsingin yliopistosta ja Helsinki Hospital Spine Centeristä. Kustoksena toimii dosentti Jari Arokoski Itä-Suomen yliopistosta.

Eeva-Eerika Helminen on syntynyt vuonna 1979 Helsingissä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1998 Sibelius-lukiosta, suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2005 ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012.

Väitös lääketieteen / fysiatrian alalta
Väittelijä: LL Eeva-Eerika Helminen
Aika ja paikka: 25.9.15 klo 13, Mediteknian auditorio (MD100), Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.