Uutiset

2015, 08.04.2015 | niveltieto

Tekonivelleikkausten tuloksia parannetaan proteesikohtaisella seurannalla

Kliinisen tutkimuksen merkitys tekonivelkirurgiassa on viime aikana korostunut, kun uusintaleikkausten määrä on huomattava etenkin lonkkien tekonivelleikkauksissa. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) tekonivelkirurgian vastuualueella on tuotettu tutkimustietoa sekä sairaalassa tehdyistä omista leikkauksista että koko maan ja Pohjoismaiden proteesileikkausten tuloksista. Leikkauskäytäntöjen tarkistuksia tuottavia tutkimustuloksia on alkuvuodesta 2015 saatu sekä yhteispohjoismaisista että Tyksin omista käytännöistä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk on myöntänyt lonkan ja polven tekonivelkirurgiaa koskevaan yhteispohjoismaiseen rekisteritutkimukseen 460 000 euron rahoituksen vuosille 2014–2016. Tutkimusryhmää johtaa dosentti, osastonylilääkäri Keijo Mäkelä Tyksistä.

Suomen tilannetta seurataan Implanttirekisterin ja Pohjoismaiden leikkauskäytäntöjä NARA-rekisteriin (Nordic Arthroplasty Register Association) koottujen tietojen pohjalta. NARA-tietokanta koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tekonivelrekisterien yhdistetystä materiaalista vuosilta 1995–2014.

– NARAn lonkkatiedosto on tällä hetkellä maailman suurin lonkkaproteesitiedosto, jota analysoimalla saadaan tärkeää tietoa näiden proteesien ominaisuuksista. NARA-rahoituksen turvin on Suomen Implanttirekisteriin rakennettu proteesikohtaisten leikkaustulosten nettiraportointisysteemi, jota ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön. Välitön palaute eri proteesien ja leikkausmenetelmien uusintaleikkausriskistä tuottaa sekä lääkäreille että potilaille välttämätöntä tietoa tekonivelkirurgian uusintaleikkausmääristä ja mahdollistaa tekonivelkirurgian kehittämisen, tiivistää Keijo Mäkelä.

Uusia linjauksia tutkimustulosten perusteella

Vuoden 2015 alussa on NARA-rahoituksen turvin kansainvälisissä julkaisusarjoissa julkaistu jo kolme yhteispohjoismaista tutkimusartikkelia, joista on saatu tärkeää tietoa lonkkien tekonivelleikkausten kehittämiseen. Lisäksi kaksi muuta uutta julkaisua käsittelee Tyksin omia käytäntöjä.

– Tyksin aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa havaitsimme että BHR-pinnoitetekonivelessä haitallinen metallireaktio on yleisempi kuin aiemmin on luultu. BHR-tekoniveliä asennettiin Tyksissä vuosina 2003–2012 etenkin nuoremmille nivelrikkopotilaille. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että luunpakkaus lantion luunpuutosten hoitomenetelmänä ei tuota aina hyvää tulosta. Muut menetelmät ovatkin pääosin korvanneet luunpakkausrevisiot, kertoo Mäkelä.

Pohjoismaisen tutkimusyhteistyön tuloksena on saatu selville, ettei lonkkaproteesin varren pinnalla luutumisen edistämiseksi käytetty hydroksiapatiitti vaikuta proteesin pysyvyyteen. Sen käytöstä voidaan siis luopua (Hailer et al 2015).

Metalli-metalli-liukupintaisten lonkan tekonivelten, joita on Suomessakin yleisesti käytetty kaikilla potilasryhmillä vuosina 2005–2012, uusintaleikkausriski on suurempi kuin tavallisten proteesien eikä niitä tule enää käyttää (Varnum et al 2015).

Nivelreumapotilaiden bakteeritulehdusriski on suurempi kuin nivelrikkopotilaiden (Schrama et al), mikä on syytä ottaa huomioon hoitopäätöksiä tehdessä ja potilasohjauksessa.

Suomessa tehtiin vuonna 2013 yhteensä 1777 lonkka- ja 860 polven tekonivelten uusintaleikkausta.  Tyksissä lonkkien tekonivelten uusintaleikkauksia oli 202 ja polvien 75. Syitä tähän revisioleikkausten tarpeeseen on siis tärkeää etsiä.

Tutkimusta rahoitetaan myös valtion Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille osoittamasta tutkimusrahoituksesta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.