Uutiset

2014, 30.11.2014 | niveltieto

Tuloihin liittyvät terveyserot ovat yhä totta

Tarkastelujakson alussa ero oli hyvätuloisimpien eduksi naisilla 3,9 vuotta. Vuoteen 2007 mennessä naisten tuloryhmien ääripäiden ero oli kasvanut 6,8 vuoteen. Miesten kohdalla samat luvut olivat 7,4 vuotta ja 12,5 vuotta.

Näin kertoi tutkimuspäällikkö Kristiina Manderbacka viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen CHESS-seminaarissa, jossa käsiteltiin sosioekonomisen aseman suhdetta terveyseroihin.

Kun viidentoista OECD-maan lääkärikäynnit vuonna 2009 arvioitiin, Suomen sijoitus oli kyseenalainen.

– Lääkärikäyntien määrä jakautui Suomessa kolmanneksi eniten suurituloisia suosivasti, Manderbacka sanoi.

Maailmalla tuloerojen vaikutusta terveyteen mitataan yhä useammin vältettävissä olevien kuolemien määrällä. Se tarkoittaa kuolemia, jotka eivät tapahtuisi, jos hoitoa olisi oikea-aikaisesti tarjolla.

Tälläkin mittarilla laskettuna tuloluokkien väliset eromme ovat jyrkentyneet.

Sosioekonomisten terveyserojen tutkimista vaikeuttaa, että Suomessa ei raportoida juuri minkään sairauden esiintyvyyden eli prevalenssin eroja tuloluokittain.

– Ainoastaan kuolleisuus raportoidaan säännöllisesti, Manderbacka sanoi.

Pallolaajennus ja tuloerot

Myös sydäninfarktipotilaiden hoidosta löytyy sosioekonomisia eroja Suomessa.

THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen kertoi seminaarissa, että tarkastelujaksolla 2000–2009 kaikissa tuloluokissa lisääntyi niiden uusien sydäninfarktipotilaiden osuus, joille tehtiin pallolaajennus kahden vuorokauden sisällä sairaalaan tulosta.

Alimmassa tuloluokassa pallolaajennus lisääntyi kuitenkin 2–3 vuoden viiveellä verrattuna hyvätuloisimpiin.

Sukupuolten välillä ei ollut eroa, mutta yksin asuville tehtiin pallolaajennuksia muita harvemmin.

Häkkinen kertoi lisäksi EuroHOPE-aineistojen tarkastelusta, jossa verrattiin Suomen ja Norjan vuoden 2009 pallolaajennusten tuloluokittaisia eroja.

Suomessa ylin tuloluokka pääsee pallolaajennukseen yhtä todennäköisesti kuin Norjassa alin. Erityisen selvästi Norjan tilanteesta erosivat Suomen kaksi pienituloisinta kansanosaa.

Se saattaa osittain johtua pitkästä etäisyydestä lähimpään pallolaajennuksia tekevään sairaalaan.

– Syrjäseuduilla ovat tulotkin usein pienet, Häkkinen sanoo.

Norja peittoaa Suomen myös sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisessä. Suomessa hyvätuloisimmat jäävät eloon samalla todennäköisyydellä kuin Norjassa pienituloisimmat.

– Parhaimmat sairaanhoitopiirimme pääsevät samalle tasolle kuin Norjassa huonoimmat.

Häkkinen ei juuri analysoinut Norjan ja Suomen erojen syitä. Sen sijaan hän pohti, selittääkö annettu hoito sitä, miksi sairaalaan hakeutuneet pienituloiset suomalaiset kuolevat sydäninfarktiinsa todennäköisemmin kuin suurituloiset.

Häkkinen piti mahdollisena, että eroihin vaikuttavat hoitoa enemmän esimerkiksi tuloluokkien erilaiset elintavat ja se, miten tarkasti potilaat noudattavat lääkärin ohjeita.

Myös lääkäri tekee valintoja. Hoitopäätös riippuu siitä, miten lääkäri arvelee potilaan hyötyvän hoidosta.

– Kenties lääkärit pitävät alemmassa sosiaalisessa asemassa olevan potilaan hoidon ennustetta huonompana kuin hyvätuloisen, Häkkinen miettii.

Yllätystulos tekonivelkirurgian eroissa

Erikoistutkija Mikko Peltola on selvitellyt tulojen merkitystä jonotusaikaan ja hoidon vaikuttavuuteen tekonivelkirurgiassa.

Tarkastelujaksolla 1998–2009 sekä polvi- että lonkkaleikkauksia on alettu tekemään enemmän kaikissa tuloluokissa, mutta suhteessa vielä enemmän hyvätuloisille.

Peltolan mukaan syy on se, että tekonivelkirurgiaa tehdään nyt aikaisempaa nuoremmille.

Yksi tuloksista yllätti tutkijan. Sekä lonkka- että polvileikkauksissa parhaiten ansaitsevien ryhmän hoitotulos oli vähiten pysyvä. Syy ei selvinnyt.

– Tätä täytyy katsoa tarkemmin, Peltola sanoi.

Uusintaleikkaukseen pääsy ei selitä tulosta. Siinä oli vain pieniä eroja tuloluokkien välillä.

Peltolan tutkimus toi selvästi esiin hoitotakuun sosioekonomisia eroja tasaavan vaikutuksen. Ennen vuonna 2005 alkanutta hoitotakuuta pienituloisimmat jonottivat tekonivelkirurgiaan varakkaimpia pidempään.

Hoitotakuun myötä tuloryhmien väliset erot poistuivat heti ja jonotusajat lyhenivät.

Mediuutiset

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.