Uutiset

2014, 24.11.2014 | niveltieto

Kuntoutus usein leikkausta parempi hoitomuoto olkapään jännevaivoissa

– Olkapään jännevaivojen on aiemmin ajateltu syntyvän lähinnä mekaanisten tekijöiden, esimerkiksi jänteen ahtauden, seurauksena. Olkapään jännevaivojen tausta on kuitenkin hyvin pitkälle toiminnallinen eli lihaskunnon tai ryhdin heikkouteen liittyvä. Tästä seuraa myös merkittävä muutos suositeltaviin hoitoihin: rappeumaperäisissä jännevaivoissa tärkein hoitomuoto on kuntoutus sen sijaan, että vaivoja hoidettaisiin leikkaushoidolla, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Vesa Lepola.

Leikkaushoito tulee harkittavaksi heti alkuvaiheessa, mikäli taustalla on merkittävä tapaturma. Muutoin hoito on ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu.

Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti, jota nimitetään tendinopatiaksi. Tämä tarkoittaa jänteen ohentumaa, rispaantumista, ärtymistä. Edenneen rappeuman myötä tilanne voi kehittyä myös jänteen läpäiseväksi repeämäksi. Läpäisevä jännerepeämä voi tulla myös äkillisen tapaturman seurauksena.

Jännevaivojen riskiä lisäävät olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuneet olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Kaatuminen tai muut tapaturmat voivat johtaa äkilliseen vaurioon.  Jänne voi revetä pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys on heikentynyt aiemman rappeuman pohjalta.

Olkapään jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu olkapään ja olkavarren yläosan seudussa. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen. Samantyyppisiä oireita esiintyy muissakin olkapään sairauksissa, tarkempi diagnostiikka tapahtuu lääkärin vastaanotolla.

Hyvä lihaskunto ehkäisee vaivan kroonistumista

Vaurion syntyä ja oireiden pahenemista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla. Fysioterapeutin ohjaaman harjoittelun avulla voidaan parantaa olkapään, lavan ja keskivartalon lihasvoimaa, asentoa ja hallintaa sekä pyrkiä palauttamaan olkanivelen normaali liikkuvuus.

Monia työn ja vapaa-ajan tehtäviä voidaan opetella tekemään kivuliasta liikettä välttäen esimerkiksi apuvälineiden avulla. Työtä voidaan mahdollisuuksien mukaan räätälöidä rasitukseltaan sopivaksi.

Monipuolinen liikunta jo kasvuiässä luo perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä. Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat olkapään optimaalisen toiminnan kannalta tärkeitä. Diabetes, lihavuus ja tupakointi suurentavat jännevaivojen riskiä.


Jännevaivat lisääntyvät iän myötä

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapään vaivoista oli kärsinyt kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista. Jännevaivoja oli noin kahdella prosentilla työikäisestä väestöstä. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys alkaa lisääntyä noin 40. ikävuoden jälkeen.  Läpäiseviä repeämiä on noin neljänneksellä 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista.

Suuri osa repeämistä on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Noin puolet olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Vaiva voi kuitenkin kroonistua, ja jopa 40 prosentilla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut olkapään jännevaivoja koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi

 

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.