Uutiset

2014, 10.10.2014 | niveltieto

Niveltieto-palkinto nivelrikon syitä geenitasolla jäljittävälle väitöstutkimukselle

Niveltieto-palkinto jaettiin nyt toisena peräkkäisenä vuonna, ja tälläkin kertaa palkintosumman lahjoitti Suomen Nivelyhdistys ry. Ehdolla palkinnon saajaksi oli kolme vuonna 2014 julkaistua, ansiokkaasti nivelrikkotutkimusta edistävää väitöskirjaa.

FT Hannu Karjalainen Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksiköstä selvitti väitöskirjatutkimuksessaan erilaisten kuormitustekijöiden vaikutusta rusto- ja luusolujen geenitoimintaan. Geenien roolin selvittäminen luu-, rusto- ja kantasolujen toiminnassa voi tuoda lisätietoa nivelrikon, osteoporoosin ja huonosti parantuvien luunmurtumien taustalla olevista mekanismeista.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten rustosolut reagoivat paineeseen, venytykseen ja osmoottisen paineen eli liuenneiden aineiden pitoisuuden nousuun soluviljelyolosuhteissa. Samankaltaisissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu kohtalaisen kuormituksen edistävän ruston rakenteiden tuotantoa soluissa, kun taas ylikuormitus on lamannut tuotantoa tai jopa saanut solut hajottamaan ruston rakenteita. Tämä osoittaa, että rustosolut kykenevät aistimaan kuormitusta ja pyrkivät vastaamaan kuormitukseen parantamalla ruston rakennetta. Liiallinen kuormitus puolestaan johtaa rustokudoksen rappeutumiseen.

”Nivelruston solutason tapahtumat ovat linjassa kokeellisiin ja epidemiologisiin havaintoihin ihmisillä. Niiden perusteella kohtuullinen nivelkuormitus parantaa nivelruston ominaisuuksia, kun taas raskas ruumiillinen työ on yksi nivelrikon tärkeimmistä riskitekijöistä”, kommentoi FOARS:n hallituksen puheenjohtaja, fysiatrian dosentti Jari Arokoski Niveltieto-palkinnon saaneen väitöskirjatyön merkitystä.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jonka syitä ei tunneta, ja johon ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Nivelrikosta käytetään usein nimitystä ”kuluma”, mutta nimitys on harhaanjohtava: nivelrikossa ei ole kyse yksin ruston mekaanisesta kulumisesta, vaan koko nivelen toimintaan vaikuttavasta prosessista, jonka syyt löytyvät solujen ja geenien tasolta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että nivelrikossa rustoa korjaavat prosessit häviävät rustoa tuhoaville prosesseille.

Suomessa tehdään runsaasti myös kansainvälisesti merkittävää nivelrikkotutkimusta, joka pyrkii pureutumaan nivelrikon todellisiin syihin ja syntyprosesseihin. Nivelrikon parannuskeinojen avaimet ovat sitä lähempänä, mitä paremmin näihin solu- ja geenitason prosesseihin päästään käsiksi. Nivelrikon hoidon tulevaisuus lienee mm. kantasoluhoitojen suunnalla.

Suomessa on noin miljoona nivelrikkoista ihmistä. Nivelrikon vuoksi maassamme tehdään tekonivelleikkauksia noin 20 000 vuodessa. Väestön ikääntymisen myötä on ennakoitavissa, että nivelrikosta aiheutuvat nivelvaivat, kuten liikesuorituksiin liittyvät kivut ja toiminnan rajoitukset yhä lisääntyvät. Nivelrikon kustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa vuodessa, joten sekä nivelrikkotutkimuksella että tehokkaalla nivelrikkopotilaiden omahoidon ohjauksella voidaan saavuttaa myös merkittäviä säästöjä.

Suomen nivelrikkotutkijoiden yhdistys (Finnish OsteoArthritis Research Society/FOARS) FOARS:n missiona on toimia yhdyssiteenä nivelrikkotutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden, henkilöiden ja yhteisöjen välillä ja parantaa potilashoitoa sekä alan tutkimusta Suomessa. Tavoitteena on tukea nivelrikon syihin, tautimekanismiin, hoitoon ja ehkäisyyn kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta, tiedottaa tutkimustuloksista yleisölle, terveydenhuollon henkilöstölle ja viranomaisille, kehittää nivelrikkotutkimusta edelleen, ja säilyttää tieteellisen tutkimuksen korkea kansainvälinen taso. FOARS:n hallituksen puheenjohtajana toimii fysiatrian dosentti, erikoislääkäri Jari Arokoski.

FT Hannu Karjalaisen solubiologian alaan kuuluva väitöskirja Transcriptional Responses of Chondrocytic and Osteoblastic Cells to Physical Forces of Hydrostatic and Osmotic Pressure, Mechanical Stretching, and Low Intensity Pulsed Ultrasound (Rusto- ja luusolujen geeniluennan vasteet fysikaalisiin kuormitustekijöihin kuten hydrostaattiseen ja osmoottiseen paineeseen, mekaaniseen venytykseen, ja pienitehoiseen jaksottaiseen ultraääneen). Linkki väitöskirjaan.

Julkaisija: Suomen Nivelyhdistys ry

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.