Uutiset

2014, 28.05.2014 | ArjaH

UEF väitös 6.6.: Muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden kivun hoito ei ole aina riittävää

Väitös hoitotieteen alalta
Väittelijä TtM Maija Rantala
Aika ja paikka: 6.6.2014 klo 12, Canthia L1, Kuopio

Tutkimuksessa kuvattiin kivun hoitoa hoitohenkilökunnan arvioimana. Kuvauksen kohteena olivat hoitotyön käytännöt, kivun hoidon esteet, postoperatiivisen kivun lääkkeellinen hoito, sekä se, miten sairaanhoitajat tunnistavat kliinisesti merkittävät kipulääkkeiden sivuvaikutukset. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät vaikuttivat hoitohenkilökunnan mielipiteeseen kivun hoidon riittävyydestä. Aihe on ikääntyneiden, muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden hyvän hoidon kannalta keskeinen ja ajankohtainen eikä aihetta ole Suomessa aikaisemmin väitöskirjatyönä tutkittu.

Tutkimuksen aineisto koostui seitsemän yliopistollisen ja kymmenen keskussairaalan kirurgisten osastojen hoitohenkilökunnalle vuonna 2011 tehdystä kyselytutkimuksesta. Näissä sairaaloissa oli hoidettu lähes 70 prosenttia kaikista ensimmäisistä lonkkamurtumista Suomessa vuonna 2009. Vastaajia oli 333.

Yli puolet hoitohenkilökunnasta arvioi muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden kivun hoidon olevan riittävää. Arvio oli yhteydessä kipumittareiden käyttöön, sillä kivun hoidon riittäväksi arvioineiden osastoilla kipumittarien käyttö oli yleisempää kuin muilla. Kaikkiaan vajaa kolmannes vastaajista raportoi kipumittareiden olevan käytössä. Yleisin kipumittari oli VAS, joka ei aiempien tutkimusten mukaan ole luotettava mittari muistisairaille. Lisäksi hoitohenkilökunta raportoi muistisairailla lonkkamurtumapotilailla esiintyvän sellaisia kehonkieleen ja käyttäytymismuutoksiin perustuvia kivun ilmaisuja, kuten äänekästä huutelua, levottomuutta ja sekavuutta, jotka voivat olla merkkinä hoitamattomasta kivusta.

Tulosten mukaan kivun lääkehoito näyttää perustuvan vahvojen opioidien ja parasetamolin käyttöön, mikä on Käypä hoito -suositusten mukaista. Sairaanhoitajat tunnistivat melko hyvin kipulääkkeiden kliinisesti merkittävät sivuvaikutukset. Sen sijaan puutteellisemmin tietoa oli tulehduskipulääkkeiden munuaisperäisistä ja kardiovaskulaarisista sivuvaikutuksista. Nuoremmat hoitajat tunnistivat vanhempia hoitajia paremmin vahvojen ja heikkojen opioidien sivuvaikutukset.

Akuutin kivun ensisijainen hoitomuoto on lääkkeellinen hoito. Sitä täydentävät lääkkeettömät hoitokeinot ovat myös tärkeitä. Merkittävimmät lääkkeettömät kivun hoitokeinot lonkkamurtumapotilailla olivat asentohoito, kylmähoito ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen. Sen sijaan melko harvoin käytössä olivat mielialaan vaikuttavat kivun hoidon menetelmät, kuten musiikin kuuntelu tai läsnäolo kun potilas on kivulias.

Tulosten perusteella hoitohenkilökunnalla on keskeinen rooli haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvien muistisairaiden hyvän kivun hoidon turvaajana. Tutkimus toi myös esille sen, että muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden hoitotyö vaatii hoitohenkilökunnalta monipuolista osaamista.

Terveystieteiden maisteri Maija Rantalan väitöskirja Nurses' evaluations of postoperative pain management in patients with dementia (Muistisairaiden postoperatiivisen kivun hoito hoitohenkilökunnan arvioimana) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tarja Pölkki Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta.

Maija Rantala on syntynyt vuonna 1962 Puolangalla ja asuu nykyisin Nurmijärvellä. Hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2008.

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.