Uutiset

2014, 05.05.2014 | SNY

Tekonivelleikkaukset pistettiin sairaaloittain paremmuusjärjestykseen

Hoidon laadullinen osuus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Perfect-selvityksen kansainvälisesti hyväksyttyyn vuoden 2009 materiaaliin. Tästä materiaalista on poimittu ennenaikaisen tekonivelen uusintaleikkauksen todennäköisyys.

Tätä lukua on verrattu leikkausten kustannuksiin. Sairaanhoitopiirien laskennalliset DRG-vakioidut kustannukset ovat Itä-Suomen yliopiston TUOTA-tutkimuksesta. Kustannukset ovat vuodelta 2010.

Vertailussa ovat mukana yliopisto- ja keskussairaalat.

– Vertailu on osa laajempaa hanketta ja mallina siitä, millaisia laadun indikaattoreita kehitämme. Kyseessä ei ole lopullinen totuus, eikä tätä tilastoa pidä käyttää päätöksen teon tukena, sanoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen. Hän on myös tutkimusjohtaja Kuntaliiton omistamassa Finnish Consulting Groupissa.

Vohlonen kehottaa kuitenkin Tyksiä katsomaan peiliin. Ennenaikaisen uusintaleikkauksen todennäköisyys on Tyksissä lähes kymmenkertainen verrattuna Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin.

– Tekonivelen uusintaleikkaukset ovat yleensä selvästi kalliimpia kuin primaarileikkaukset. Maksajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hoidon kustannukset ovat hurjat, sanoo Vohlonen.

Tyks on ihmeissään

Tyksin tuki- ja liikuntaelinten toimialueen johtaja, ylilääkäri Petri Virolainen on ihmeissään.

– En ymmärrä miten Perfectistä on saatu tuollaisia tuloksia. Pärjäämme hyvin. Keskimääräinen hoitoaika oli aiemmin hiukan pitkä, mutta nyt sekin on saatu lähellä maan keskiarvoa. Uusintaleikkauksissa olemme keskimääräistä paremmalla tasolla ja infektioissa paremmasta päästä, sanoo Virolainen.

Virolaisen mukaan tilastoja saattaa vääristää muuta maata alhaisempi kynnys tehdä uusintaleikkaus.

– Jossain muualla leikkauksen lopputulokseen tyytymättömiä potilaita saatetaan odotuttaa. Uusintaleikkaus voi merkitä parempaa laatua potilaalle, sanoo Virolainen.

”Tulitikkuja lapsille”

Virolaisen mielestä myös kustannuksia on vaikea verrata, sillä sairaaloiden DRG-ryhmittelyissä on eroja.

– Kun näitä tuloksia annetaan laitoksille, niin se on vähän sama kuin jos antaisi tulitikkuja lapsille. Koskaan ei tiedä, missä syttyy palamaan.

Selvityksestä näkyy, että laatu- ja hintavertailussa pienet sairaalat tuppaavat häviämään isoille.

– Kun katsoo Etelä-Savoa, Kainuuta ja Itä-Savoa, niin hintaan vaikuttaa se, että potilasmäärät ovat pieniä. Tällöin kiinteät kustannukset suhteessa leikkausten määrään nousevat korkeiksi, sanoo Vohlonen.

Yliopistosairaaloista Oys ja Kys pärjäsivät hintavertailussa Tyksiä, Hyksiä ja Taysia eli tekonivelsairaala Coxaa paremmin.

– Arvioni on, että Hyksillä kuluihin vaikuttavat valtakunnalliset velvoitteet, sanoo Vohlonen.

Pienikin voi pärjätä hyvin

Vohlonen huomauttaa, että pienetkin sairaalat voivat pärjätä hyvin. Vaasan, Keski-Suomen, Satakunnan, Hyvinkään ja Etelä-Pohjanmaan sairaalat pärjäsivät vertailussa yhtä hyvin tai paremmin kuin yliopistosairaalat.

Aivan omassa luokassaan on Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä eli Joensuun keskussairaala.

Se oli vertailun toiseksi halvin ja toiseksi paras ennenaikaisten uusintaleikkausten todennäköisyydellä mitattuna. Pohjois-Karjala on kustannuksiltaan lähes 2?000 euroa halvempi kuin laadultaan parhaaksi noussut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaala.

– Poikkeama muusta joukosta on niin merkittävä, etten vielä antaisi Pohjois-Karjalalle ensimmäistä palkintoa. Tämä johtuu siitä, että emme ole vielä analysoineet 95 prosentin vaihteluvälejä sairaanhoitopiirikohtaisesti, sanoo Vohlonen.

Pohjois-Karjala on kuitenkin valmis ottamaan ykkössijan vastaan.

– Kerron miksi. Meillä kaikki leikkaukset, joita on vuodessa noin 600, on keskitetty neljälle taitavalle kirurgille. Kokeneimmat lääkärit leikkaavat vaikeimmat tapaukset, sanoo operatiivisen klinikkaryhmän ylilääkäri Tapio Hakala.

Uusintaleikkausten määrään vaikuttaa myös se, että Pohjois-Karjalassa on asennettu vähemmän heikkolaatuisiksi osoittautuneita metallipintaisia niveliä kuin muualla.

Pohjois-Karjala on painanut hinnat alas kehittämällä prosessejaan.

– Prosessi on usein kirosana mutta ei tekonivelleikkauksissa. Meillä lääkäri ja hoitajat eivät tee mitään päällekkäistä. Potilaat tulevat sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna, ja yhdessä salissa leikataan kolme potilasta päivässä. Tekonivelissä kontrollikäynnit tehdään fysioterapeutin luo, luettelee Hakala.

Hänen mukaansa Joensuun sairaalan koko leikkaustoiminnan episodituottavuus on huippuluokkaa.

– THL:n vertailussa meidän indeksilukumme on 1,29, kun koko maan luku on yksi.

Nämä sairaalat poikkeavat joukosta

Sairaala

Leikkauksia 2009 *

Kustannus **

Ennenaikaisen uusintaleikkauksen todennäköisyys % **

Tyks: kallein ja huonoin

1178

7892

4,7

Pohjois-Karjala: toiseksi halvin, toiseksi paras

745

5885

0,6

Keski-Suomi: paras mutta hintava

585

7744

0,5

Päijät-Häme: halvin mutta keskivertoa huonompi

520

5650

3,1

Itä-Savo: kallein, laadultaan keskiryhmässä

336

9032

1,5

Lähde: * = THL, ** = Utilis sanitas / Finnish Consulting Group

 

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.