Uutiset

2013, 05.12.2013 | niveltieto

Selän jäykistysleikkaus on kannattava toimenpide.

LL Liisa Pekkasen väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että kahden vuoden seurannassa selän jäykistysleikkauspotilaat hyötyvät toimenpiteestä sekä toimintakyvyn, että elämänlaadun osalta. Se hyöty, mikä oli nähtävillä varhaisen toipumisen vaiheessa, säilyi koko kahden vuoden seurannan ajan.

Kansainvälisesti monista sairausryhmistä, kuten astmasta ja iskeemisistä sydänsairauksista, on saatavilla tietoa terveyshyödystä, mutta selkärangan rappeumasairauksista tätä tietoa on olemassa vain rajallisesti. Tämä on ensimmäinen tutkimus Suomessa, missä osoitetaan eri diagnoosiryhmissä selän jäykistysleikkauspotilaiden saavuttamaa terveyshyötyä (esimerkiksi rappeuman aiheuttama nikamaliukuma, selkäydinkanavan ahtauma, välilevysairaudet).

Jopa 85% ihmisistä kärsii elämänsä aikana selkäkivusta. Selkään liittyvät ongelmat ovat raskas taakka yhteiskunnalle ja selkävaivat ovat esimerkiksi johtavia ennenaikaisen eläköitymisen syitä. Ensisijainen selkäkivun hoito on aina kuntouttavaa, mutta pienellä osalla potilaita kirurginenkin hoito tulee harkittavaksi. Selkäkirurgian piirissä jäykistysleikkaus on vaativin ja kallein toimenpide. Samalla, kun leikkausmenetelmät kehittyvät, terveydenhuollon resurssit muuttuvat entistä rajallisemmiksi ja vaatimukset hoitomenetelmien vaikuttavuudesta kasvavat.

Jäykistysleikkausten tulosten arviointi on laajentunut radiologisen luutumisen arvioinnista potilaslähtöisiin arvioihin koetusta haitasta, elämänlaadusta sekä saavutetusta terveyshyödystä. Selkäkirurgian alalla sairauskohtainen Oswestryn toimintakykyindeksi (ODI) ja elämänlaatumittari SF-36 ovat erittäin laajasti käytettyjä.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida selän jäykistysleikkauspotilaiden toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyshyötyä. Vuodesta 2008 on Tampereen Yliopistosairaalassa ja Keski-Suomen Keskussairaalassa kerätty etenevästi ja valikoimattomasti kaikkien selän jäykistysleikkauspotilaiden tieto yhteiseen selkätietokantaan. Osatutkimuksissa seuranta-ajat ovat vaihdelleet kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Potilaiden tietoja on verrattu myös iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan kaltaistettuun väestöön.

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osatyössä tunnettu ja laajasti käytetty Oswestryn toimintakykyindeksin (ODI) suomenkielinen versio tuotettiin käyttöön. Tämä selän haittakysely on ollut laajasti käytössä Suomessa, mutta virallista käännöstä, joka olisi validoitu ja psykometrisesti testattu, ei ole ollut. Validointi osoitti suomenkielisen version luotettavaksi, toistettavaksi ja käyttökelpoiseksi. Tällä mittarilla voidaan siten saada luotettavasti tietoa potilaan kokemasta toimintakyvyn haitasta ja vertailla tuloksia kansainvälisiin tutkimuksiin.

Keskeisiä tuloksia tässä väitöstutkimuksessa on ollut se, että potilaat hyötyvät jäykistysleikkauksesta merkittävästi riippumatta leikkaukseen johtaneesta syystä. Merkittävä parantuminen toimintakyvyssä, elämänlaadussa ja terveyshyödyssä on nähtävillä jo varhaisen toipumisen vaiheessa, kolme kuukautta leikkauksesta, ja tämä tulos säilyy koko kahden vuoden seurannan ajan. Kun potilaita vuoden kohdalla leikkauksesta verrattiin kaltaiseen väestöön, havaittiin potilaiden jäävän jälkeen fyysisessä suorituskyvyssä, mutta saavuttavan väestön mielialan osalta. Näin tutkimus nostaa esiin tarpeen entistä paremmin tunnistaa ne jäykistysleikatut potilaat, jotka tarvitsevat yksilöllisempää kuntoutusta tai jälkihoitoa.

© Copyright 2014 - Suomen Nivelyhdistys ry.
Kaikki oikeudet pidätetään.