2015, 09.09.2015 | niveltieto

Kansalaiset eivät tunne oikeuksiaan hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan

EU-kansalaiset eivät tunne oikeuksiaan hakeutua toiseen maahan saamaan terveydenhuoltoa, ilmeni EU:n potilasdirektiivin seurantaraportista.

Harvempi kuin yksi viidestä on saanut mielestään tarpeeksi tietoa potilasdirektiivin suomista oikeuksista. Vain joka kymmenes tuntee maakohtaiset yhteyspisteet. Suomessa se on Kela.

Potilaiden liikkuvuus on raportin mukaan käytännössä ollut vähäistä. Seurantaraportin mukaan Ranskan ja Luxemburgin sekä "mahdollisesti" Suomen ja Tanskan asukkaat ovat muita innokkaampia hakeutumaan ei-kiirelliseen hoitoon toiseen EU-maahan.

Direktiivin periaate on, että ulkomailta haetun hoidon korvaus on maksettava samoilla perusteilla kuin kotimaassa saadun hoidon korvaus. EU-mailla on oikeus asettaa "tarpeellisia ja kohtuullisia" ehtoja hoitokulujen korvaamiseen. Raportista ilmenee, että useat EU-maat ovat asettaneet ehtoja toisessa maassa saadun hoidon kulujen korvaamiseen.

Suomen kaksi järjestelmää

Suomessa potilasdirektiivin täytäntöönpano on aiheuttanut ylimääräistä päänvaivaa, koska meillä on kaksi järjestelmää, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut Kela-korvauksineen.

Jos potilas hakeutuu itse toiseen EU-maahan ei-kiirelliseen hoitoon, hän saa sairausvakuutuslain mukaisia Kela-korvauksia samaan tapaan kuin yksityisen puolen palveluista Suomessa.

Korvauksen saaminen edellyttää, että vastaavaa hoitoa olisi Suomessa annettu julkisessa terveydenhuollossa tai sitä olisi korvattu Kela-korvauksena.

Korvattava hoito määritellään tulevaisuudessa suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimassa. Palveluvalikoimaa määrittää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva palveluvalikoimaneuvosto.

Äkillisissä sairaustapauksisa tilapäinen oleskelija saa hoitoa eurooppalaisella sairaanhoitokortlla. Hoidosta maksetaan paikallinen asiakasmaksu.

Mediuutiset

<< Palaa uutisotsikoihin