2015, 27.04.2015 | niveltieto

Väitös: Liitännäissairaudet kuormittavat nivelreumapotilaita jo taudin varhaisvaiheessa

LK Anne Kerolan väitöstutkimus viittaa siihen, että huolellinen liitännäissairauksien kartoitus, ehkäiseminen ja hoito ovat tärkeitä jo nivelreuman varhaisvaiheessa.

Kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstyössä saatiin selville, että sepelvaltimotaudin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan (hypotyreoosin) riski oli nivelreumapotilailla lisääntynyt jo taudin alkaessa. Vuosina 2000 - 2007 Suomessa diagnosoitujen 7 209 nivelreumapotilaan joukossa sepelvaltimotauti oli jo diagnosointihetkellä 10 % ja hypotyreoosi 50 % yleisempi kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan vastaavassa Suomen väestössä keskimäärin.

Liitännäissairauksien suhteellinen riski näytti olevan erityisen korkea nuoremmissa ikäryhmissä, ja hypotyreoosi oli jopa 2,5 kertaa yleisempi 20 - 49-vuotiailla naispuolisilla nivelreumapotilailla kuin samanikäisessä suomalaisessa naisväestössä.

– Tutkimustulosten valossa rutiininomainen sydän- ja verisuonitautiriskin arvio kannattaisi tehdä nivelreumapotilaille jo taudin toteamisvaiheessa, ja heiltä olisi hyvä määrittää herkästi myös kilpirauhasarvot, väittelijä toteaa.

Vaikka itse nivelreuma aiheuttaa edelleen valtaosan nivelreumapotilaiden työkyvyttömyyseläkkeistä, myös psykiatrisilla sairauksilla ja sydänsairauksilla on merkitystä potilaiden työkyvyn kannalta: 7 831 työikäisen nivelreumapotilaan joukossa nivelreuman aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuskertymä oli yhdeksän vuoden seurannassa 12 %. Psykiatristen sairauksien ja sydän- ja verisuonitautien kohdalla vastaavat luvut olivat pienemmät, 1,3 % ja 0,5 %. Huomattavaa oli se, että sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden riski oli kuitenkin lähes kaksinkertainen väestötasoon verrattuna.

Sydän- ja verisuonitaudit olivat 14 878 nivelreumapotilaan joukossa yleisin kuolemansyy: vuosina 2000 - 2008 kuoli 1 157 potilasta, joista 501:n (43 %) peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ei kuitenkaan ollut väestötasoa korkeampi ensimmäisinä nivelreuman toteamista seuraavina vuosina.

Tutkimuksen toteuttamiseksi hyödynnettiin useita kansallisia suomalaisia rekisteriaineistoja. Lähes kaikki Suomessa vuosina 2000 - 2007 diagnosoidut nivelreumapotilaat ja heillä todetut liitännäissairaudet tunnistettiin Kelan erityiskorvattavuusrekisteristä. Tietoa työkyvyttömyyseläkkeistä, kuolemansyistä ja lääkehoidoista saatiin Eläketurvakeskuksen rekistereistä, Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteristä ja Kelan reseptirekisteristä.

LK Anne Kerola väittelee 6.5.2015 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Epidemiology of comorbidities in early rheumatoid arthritis with emphasis on cardiovascular disease". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153874

Anne Kerola on syntynyt Hollolassa 10.11.1990, ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Hollolan lukiosta keväällä 2009. Syksyllä 2009 hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjatyötään nivelreuman liitännäissairauksista hän on tehnyt vuodesta 2011 lääketieteen perusopintojen ohella.

Helsingin yliopisto

<< Palaa uutisotsikoihin